Suomalainen Maaseutu

Lumituhot silpoivat karua jälkeä: Pohjois-Karjalan vaara-alueilla nuoriakin metsiä joudutaan avohakkaamaan

Suomalainen Maaseutu 06.07.2018

Polvijärveläisen Metsäkuljetus A. Saari Oy:n kesähakkuut sijaitsevat lumituhoalueilla. Töitä riittää ja pitkiä kesäseisokkeja ei pidetä.


Ilpo Paananen

Katkennut puun runko joudutaan käsittelemään kahdessa osassa.

Polvijärveläinen Anssi Saari aloitti metsäkonehommat isän jalan jäljissä 46 vuotta sitten, olympiavuoden 1972 kesällä. Puolenkymmentä vuotta myöhemmin metsäkoneurakointi siirtyi hänen omistukseensa.

"Tällaisia lumituhoja en näillä alueilla muista olleen koskaan aiemmin. Myrskytuhojahan kyllä on ollut usein", Saari sanoo.

Runsaslumisen talven aiheuttamat lumituhot vaaroilla muistuttavat myrskytuhoja siinä, että roudattoman maan seurauksena lumitaakka kaatoi puita juurineen.

"Mäntypuuthan katkeavat yleensä latvapuolesta, mutta nyt näkee paljon myös maahan kaatuneita mäntyrunkoja", Saari vertaa.

Saari toimii itävaltalaisen Binderholz Nordic Oy:n sopimusurakoitsijana ja työmaat sijaitsevat Polvijärven, Kaavin ja Juuan alueella. Itävaltalaisyritys osti muutama vuosi sitten Nurmeksen ja Lieksan sahat Vapolta. Samassa yhteydessä se osti itselleen puunkorjuun liiketoimet Harvestia Oy:ltä, joka oli toimittanut puut Vapolle.

"Meidän hakkuista yli 90 prosenttia on päätehakkuita. Yhtiö ottaa tarkkaan sahatavaran sahaukseen käypäisen puun", Saari sanoo.

Hänellä on päätehakkuisiin järeämmän luokan Ponsse Ergo ja ajokoneena Ponsse Buffalo.


Lumituhot ovat lisänneet kesähakkuita. Vaara-alueilla nuoriakin metsiä on menossa avohakkuuseen. Pahimmat tuhot ovat mäntymetsissä.

"Tällä alueellakin meidän hakkuuseen tulevat leimikot on tehty lumituhojen takia, vaikka tässä vanhassa aiemmin hakkaamattomassa kuusikossa lumituhoja on aika vähän."

Harventamattomassa kuusikossa hidasteena on alla oleva pienikokoinen kuitupuu. Muuten kuusikot ovat hyviä hakkuukohteita. Lumituhopuiden teossa pystyyn jäänyt tyvirunko ja katkennut latvaosa joudutaan tekemään erikseen.

Saari on urakoinut hakkuita vuoden alusta lähtien kahdessa vuorossa. Palkattuna moton kuljettajana on Antti Järveläinen Kaavilta.

"Olen tyytyväinen näihin hommiin, sillä olin tätä ennen 11 vuotta harvesteritehtaalla töissä ja kävin aikuiskoulutuksena metsälinjan Savon Ammattiopiston Toivalan metsäkoulussa", Järveläinen kertoo.

Saari pitää metsäalan tulevaisuuden kannalta tärkeänä sitä, että osaavia kuljettajia koulutetaan nykyisin hyvin. Urakoitsijalle on tärkeää, että hyviä kuskeja on saatavilla.

"Itsellähän tuo alkaa olla jo aika vähän höllentää tahtia."

Saaren mukaan muutamia yksittäisiä lumituhopuita ei urakoitsijan kannata lähteä keräilemään. Ne jäävät metsänomistajien itse hoidettaviksi.

"Jos lumituhoja on enemmän, metsänomistaja joutuu harkitsemaan, jääkö jäljelle riittävä puusto vai onko järkevämpää uusia metsä kokonaan."


Saari arvioi metsäkoneyrittäjyyden kannattavuuden olleen joskus aiemmin nykyistä paremman. Kannattavuutta syö koventunut kilpailu. Yksi syy on siinä, että metsäyhtiöt ovat pitäneet huolen siitä, että yrittäjiä on alalla paljon. Nyt ainakin työtilanne näyttää hyvältä metsäalan nosteen ansiosta.

"Lajissa on oltu mukana ja kovalla työllä leipänsä on saanut. Ei täällä kovin montaa urakoitsijaa ole, joka istuu motonpuikkojen sijasta konttorihommissa."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT