Suomalainen Maaseutu

Satelliittikuvista apua viljelyyn

Suomalainen Maaseutu 14.07.2018

Avaruudessa kiitävistä satelliiteista saa ilmaiseksi kuvia omista peltolohkoistaan. Kuvat kannattaa hyödyntää.


Markku Pulkkinen

Anne Kerminen Yarasta kertoo, että satelliittikuvat voi yhdistää Yaran N-tester-tietoihin ja N-sensor-järjestelmään, jolloin täydennyslannoitus osuu tarkasti kasvien tarpeisiin.

Anne Kerminen Yarasta kertoo, että satelliittikuvat voi yhdistää Yaran N-tester-tietoihin ja N-sensor-järjestelmään, jolloin täydennyslannoitus osuu tarkasti kasvien tarpeisiin.
Markku Pulkkinen
Satelliittikuva antaa paremman kokonaiskuvan lohkon tilanteesta ja lannoitustarpeesta kuin maanpinnalta tapahtuva tarkastelu, it-asiantuntija Jouko Kleemola havainnollistaa uusmaalaisella kevätviljapellolla.
Satelliittikuva antaa paremman kokonaiskuvan lohkon tilanteesta ja lannoitustarpeesta kuin maanpinnalta tapahtuva tarkastelu, it-asiantuntija Jouko Kleemola havainnollistaa uusmaalaisella kevätviljapellolla.

Viime syksy ja mennyt kevät kertoivat paljon peltojen kasvukunnosta. Vesilammikot ja kuivahtaneet kohdat tulivat toivottavasti tallennettua oman muistin lisäksi kameraan tai lohkokarttoihin. Jos asia unohtui, ei ole edelleenkään myöhäistä, sillä Sentinel-2 -satelliitti teki kuvauksen puolestasi.

Satelliitin ottamat kuvat viime ja tältä vuodelta ovat ladattavissa ilmaiseksi internetistä. Kannattaa hyödyntää kuvat jo kuluvan kasvukauden viljelytoimissa.

Maatalousalan yrityksille it-konsultointia tekevä yrittäjä Jouko Kleemola on seurannut ja edistänyt ilmakuvien käyttöä viljelytoimissa jo 20 vuoden ajan.

"Ilmakuvia hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa viljelytoimissa huomattavia kustannussäästöjä. Esimerkiksi kasvukauden aikainen lisälannoitus kannattaa tehdä vain sellaisille lohkoille tai lohkojen osille, joissa on todellista satopotentiaalia. Kylvölannoituksen määrää voisi vähentää ja lisätä typpeä kasveille pitkin kasvukautta satelliittikuvien antaman kasvillisuusindeksin perusteella", Kleemola kannustaa.

"Esimerkiksi tänä keväänä niukka kylvölannoitus olisi riittänyt. Kuivuus tuhosi monin paikoin satopotentiaalin, joten kovin suurta täydennyslannoituksen tarvetta ei ole ollut. Tarpeen mukaan annettava lisälannoitus olisi säästänyt rahaa ja tietysti myös ympäristöä."

Kleemola ei näe eroa satelliittikuvien ja pienkopterilla tai -lennokilla otettujen kuvien laadussa viljelytoimien kannalta.

"Kuvaaminen dronella on varmempaa, sillä pilvet eivät estä kuvien ottamista haluttuna ajankohtana. Sentinel-satelliittikin kulkee nykyisin Suomen yli muutaman päivän välein, joten sitäkin kautta saa useimmiten alle viikon vanhat kuvat. Pilvet voivat kuitenkin estää satelliittikuvien saannin", Kleemola tietää.

Satelliittikuvien vaivaton hyödyntäminen on Suomessa vielä lapsen kengissä. Kuvat kyllä ilmestyvät automaattisesti esimerkiksi Wisu-viljelysuunnitelmaan, mutta selkeitä ehdotuksia tarvittavista viljelytoimista ohjelma ei tee.

Lannoiteyritys Yara tarjoaa satelliittikuvia kaikille kiinnostuneille Cropsat-palvelun kautta. Palvelusta näkee Sentinel-satelliitin ottamat kuvat ja niistä laaditun kasvillisuusindeksikartan. Palvelu on vielä kehitysasteella, sillä esimerkiksi käyttöohjeet ovat välillä suomeksi, välillä ruotsiksi. Ohjeiden perusteella on haastavaa saada aikaan lisälannoituskartat ja tiedostot lannoitteenlevittimeen siirrettäviksi.

Satelliittikuvien ja muiden ilmakuvien hyödyntämistä hidastaa kunnollisten analysointiohjelmien puuttuminen ja konevalmistajien erilaiset standardit työkoneiden ohjaamisessa. Yaran Cropsat-palvelussa on useita tiedostomuotoja eri valmistajien koneisiin. Työkoneiden it-järjestelmien standardisointi ISOBUS-järjestelmäksi on kuitenkin etenemässä.

Suomalainen Mtech Oy on kehittämässä Wisu-ohjelmaan satelliitti- ja dronekuvien käsittelyä helpottavia elementtejä. Uusia osia pilotoidaan tänä kesänä. Jatkossa ohjelma saattaakin ehdottaa suositeltavia viljelytoimia ja esimerkiksi tarvittavia täydennyslannoitemääriä.

"Ohjelmistojen kehittäminen vaatii suurten tietomäärien keräämistä tehdyistä viljelytoimista ja niiden vaikutuksista satoon. Tietoa voitaisiin sujuvimmin kerätä käytössä olevien viljelysuunnitteluohjelmistojen kautta. Jos kaikki viljelyyn liittyvät tiedot olisivat tallessa samassa paikassa, olisi niitä helppo hyödyntää tulevina vuosina", Kleemola ehdottaa.

Satopotentiaalia voi mitata myös traktoriin kiinnitettävillä kasvustosensoreilla, muun muassa Claasin Isarialla, Triblen Greenseekerillä tai Yaran N-sensorilla. Sensorit ovat tarkkoja, mutta niiden käyttö pelkästään satopotentiaalin mittaamiseen vaatii ylimääräisen ajokerran ja vie paljon työaikaa satelliittikuviin verrattuna.

"Lannoituksen tarkentaminen ja jakaminen kasvukauden aikana on kasvillisuusindeksin mittaustavasta riippumatta joka tapauksessa kustannustehokkaampaa kuin koko lannoitemäärän antaminen kylvön yhteydessä", Kleemola painottaa.

Lisätietoja: 
https://apps.sentinel-hub.com/eo-browser

https://www.yara.fi/lannoitus/smartfarming

Toimittajan kommentti:

Vaatii opettelua

Satelliittikuvien etsiminen ja lataaminen koneelle ei käy aivan sormia napsauttamalla. Ilmaiseksi tarjottavissa palveluissa on lukemattomia valintanappuloita, joista pitäisi löytää oikeat. Ohjelman opetteluun menee helposti tunti jos toinenkin.

Proagrian, Yaran ja muidenkin palvelutarjoajien pitäisi saada satelliitti- ja dronekuvia hyödyntävät ohjelmistonsa mahdollisimman pian käyttäjäystävälliseen muotoon. Ohjelmien pitäisi tarjota selkeät suositukset lannoite- ja torjunta-ainemääristä. Nyt kuvat ja kasvillisuusindeksit pitää tulkita itse ja käydä varmistamassa havainnot vielä jokaisella lohkolla erikseen.

Tekoälyn hyödyntäminen ja robotisointi ovat edenneet suomalaisilla pelloilla todella hitaasti. Asioihin olisi syytä laittaa vauhtia. Tällä hetkellä turhia tuotantopanoksia ja euroja hukkuu peltoihin valtavat määrät.

Aiheeseen liittyvät artikkelit