Suomalainen Maaseutu

Energiaosuuskunta kituu venäläisen hakkeen puristuksessa – "Ei mitään mahdollisuuksia kilpailla"

Suomalainen Maaseutu 28.08.2018

Paikallisen bioenergian käytön lisäämistä ajaneet pienet lämpöyrittäjät ovat vaikeuksissa Pohjois-Karjalassa.


Ilpo Paananen

Pohjois-Karjalan energiaosuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Pitkänen kehuu puupohjaista brikettiä hyväksi pienlämpölaitosten polttoaineeksi.

Vuodesta 2006 lähtien toimineen Länsi-Karjalan energiaosuuskunnan kasvuodotukset olivat aluksi varsin hyvät. Osuuskunnan jäsenissä oli bioenergian tuottajia, koneyrittäjiä ja lämpöyrittäjiä. Tavoitteena oli laajentaa toimintaa Liperin, Outokummun ja Polvijärven lisäksi Joensuun suuntaan.

Nyt osuuskunta on joutunut luopumaan kokonaan metsähakkeen käytöstä.

"Metsähake on aiheuttanut meidän lämpökonttien syöttökuljetinjärjestelmissä ongelmia ja suurin syy siihen on metsähakkeen epätasainen laatu. Isommissa lämpölaitoksissa tai kokopuuhaketta käytettäessä tätä ongelmaa ei ole", toimitusjohtaja Jorma Pitkänen kertoo.

Osuuskunnan tärkein toimintamuoto on lämpökonttien perustaminen ja niiden ylläpitäminen. Lämpökonttilaitoksien lisäksi osuuskunta ennätti vastata Polvijärven kunnan lämpölaitoksen haketoimituksista. Parhaimmillaan metsähaketta tuotettiin 25 000 irtokuutiometriä vuodessa.

"Nythän Polvijärvellä palaa taas venäläinen kokopuuhake", Pitkänen tietää.

Osuuskunta siirtyi käyttämään metsähakkeen sijasta paikallisen oksattoman puutavaran valmistajan tuotannossa syntyvästä puumateriaalista puristettua brikettiä sekä pellettiä.

"Briketti on haketta painavampaa ja erittäin hyvä biopolttoaine", Pitkänen kehuu.

Brikettiä kuluu 500 kilowatin lämpökontissa 300–400 tonnia vuodessa ja lämpöä tuotetaan noin 2 000 megawattituntia. Osuuskunnan muissa lämpökonttilaitoksissa palaa pellettiä 100–150 tonnia vuodessa. Tuotannossa olevat lämpökontit on valmistanut Suomen Biolämpö Oy.


Venäläinen kokopuuhake syö Itä-Suomessa ja erityisesti Pohjois-Karjalassa metsähakkeen kannattavuutta. Paikallista hakkeentuottamista rassaavat kalliit tuotantokustannukset.

Pitkänen arvioi hakkeella tuotetun energian kannattavuuden heikentyneen neljänneksellä kymmenen vuoden aikana. Tämä on johtanut jopa paikallisten hakelämpöyrittäjien toiminnan lopettamisiin. Yksi tällainen esimerkki on outokumpulainen MJ Forest Oy, jonka entisistä asiakkaista monet ovat siirtyneet venäläisen kokopuuhakkeen käyttöön.

"Ei meillä ollut mitään mahdollisuuksia kilpailla venäläisen hakkeen kanssa ja päätin lopettaa koko haketuotannon ja jatkan vain pilkkeen valmistusta", yrittäjä Mauri Juvonen kertoo.

Jorma Pitkäsen mukaan pienen luokan 120–1 500 megawatin laitokset ovat ahtaalla.

Pohjois-Karjalassa on kuitenkin myös hyvin kannattavia isompia puupohjaisella biomassalla energiaa tuottavia osuuskuntia. Isommatkaan osuuskunnat eivät pärjää yksinään vaan kustannussäästöjä haetaan yhteistyöllä.

"Metsähakkeen ongelmana on huono hyötysuhde. Korjuu on kallista ja puumassaa joudutaan kuivattamaan ja varastoimaan ennen hyödyntämistä. Paras vaihtoehto olisi, että puu saataisiin metsästä suoraan lämmöntuotantoon", Pitkänen sanoo.


Kymmenen vuoden takainen innostus on vaihtunut lamaannukseen. Uusia puubiomassan tuotantoa kehittäviä hankkeita ei ole. Biomassaa metsissä on yllin kyllin ja siitä merkittävä osa saadaan metsänhoidon sivutuotteena.

"Vieläkään ei ole olemassa tuotantoketjua, joka tuottaisi kustannustehokkaasti laadukasta metsähaketta. Myös lämpölaitosten tekniikka vaatii kehittämistä", Pitkänen pohtii.

Hän arvioi, että yrittäjäpohjainen energiantuottaminen olisi osuuskuntaa parempi vaihtoehto. Yrittäjyyden edellytyksenä on riittävä rahoitus ja toiminnan kannattavuus. Toiminta on vastuullista ja se edellyttää kokoaikaista valvontaa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT