Suomalainen Maaseutu

Lannasta lämpöä ja sähköä verkkoon: "Kaasuntuotanto käynnistyi odotettua helpommin"

Suomalainen Maaseutu 14.10.2018

Kähkösen maitotilan biokaasulaitoksesta saadaan lämpöä ja pian myös tilan tarvitsema sähkö.


Ilpo Paananen

Sääsuojamuovilla peitetyn kaasuvaraston tilavuus on 1600 kuutiota.

Sääsuojamuovilla peitetyn kaasuvaraston tilavuus on 1600 kuutiota.
Ilpo Paananen
Lassi Kähkönen suosittelee biokaasulaitosta erityisesti paljon sähköä ja öljyä kuluttaville tiloille.
Lassi Kähkönen suosittelee biokaasulaitosta erityisesti paljon sähköä ja öljyä kuluttaville tiloille.

Valtimolainen maitotilan isäntä Lasse Kähkönen kiinnostui biokaasun tuottamisesta jo yli 15 vuotta sitten luettuaan lehdestä laukaalaisen Kalmarin tilan biokaasun tuotannosta.

"Minusta tässä lannasta saatavan energian hyödyntämisessä oli järkeä ja tärkeää oli myös se, että lanta voidaan käyttää edelleen lannoitteena", Kähkönen kertoo.

Tilalla lämmitykseen on kulunut metsähaketta vuositasolla reilu 300 kuutiota.

"Vaikka hakkeen raaka-aine on saatu omasta metsästä, ei sekään tule ilmaiseksi eikä hakelämmitys ole aina huoleton", Kähkönen vertaa.

Maitotilan noin 140 lehmää ja samansuuruinen nuorkarja tuottavat vuosittain noin 6 000 kuutiota lietelantaa. Biokaasua voidaan tuottaa tarvittaessa myös nurmesta.

Kähkönen vakuuttui biokaasun hyödyntämisestä kuultuaan suomussalmelaisen maitotilallisen Markus Moilasen tilalleen omatoimisesti rakentamasta biokaasulaitoksesta.

"Minulla oli biokaasun investoiminen jo valmiina mietittynä ja ajattelin, että jos Kainuussa uskalletaan rakentaa biokaasulaitos, niin miksi ei sitten täällä."


Kähkönen halusi vastata itse biokaasulaitoksen rakentamisesta valmiin paketin sijasta ja hyödyntää olemassa olevat lietelantasäiliöt. Hanketta lähdettiin toteuttamaan tiimillä, jossa olivat mukana hänen lisäkseen Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Toni Taavitsainen ja Markus Moilanen.

"Toni hoiti kaikki paperiasiat, investointiavustushakemukset, tavaranhankinnat ja tarjoukset ulkomailta, ja minä hyväksyin ne. Markus oli mukana suunnittelussa ja rakentamisen aikaisena tukena. Suunnittelutiimissä oli myös rakenne- ja LVIS-toimijat."

Rakentaminen alkoi 2016 ja toiminta käynnistyi helmikuussa 2018. Kähkönen sanoo olevansa tyytyväinen tulokseen, vaikka reaktori rakennettiin alkuperäistä suuremmaksi ja sähköntuotantoon päästään vasta syksyn kuluessa.

"Laitoksen kaasuntuotanto käynnistyi odotettua helpommin."

Kähkönen osallistui rakentamistöihin mahdollisuuksiensa mukaan. Päärakentamisesta vastasi kaksi osaavaa kirvesmiestä.

"Pienessä tiimissä jokainen tietää mitä tehdään ja miksi ja näin aikaa ei kulu turhaan vatvomiseen", hän huomioi.

Työläimmäksi vaiheeksi osoittautui 700 kuution reaktorin ja siihen tulevien betoniholvien valutyöt. Pääosa betonista valmistettiin paikan päällä. Valumuoteissa käytettiin oman metsän puuta.

"Omilla koneilla tehtiin ja ainoastaan 1 600 kuution kaasukuvun nostamisessa tarvittiin nosturiautoa", Kähkönen sanoo.


Tilan kahdesta pihatosta tuleva liete pumpataan lietelantasäiliöstä teknisen tilan lämmönvaihtimeen, jossa liete esilämmitetään ja pumpataan edelleen reaktoriin. Reaktorissa massaa sekoitetaan tunnin välein ja lisäsyötettä lisätessä. Liete viipyy reaktorin prosessissa noin kuukauden 35–37 asteisena. Reaktori lämmitetään vesikiertoisten lattialämmitys- ja seinämien lämmitysputkien avulla.

"Kaasuvarastoon kerääntyvä biokaasu ohjataan putkistoa pitkin tilan lämpökeskukselle, jossa kaasu hyödynnetään lämmöntuotannossa kaasupolttimella. Toisessa teknisessä tilassa sijaitsee kaasuaggrekaatti, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. Sähkön tuotanto alkaa heti kun sähköasennukset on tehty", Kähkönen kertoo.

Aggregaatista lämpö otetaan lämmönvaihtimien kautta talteen lämminvesivaraajiin. Biokaasulaitoksen myötä Kähkösen tilasta tulee energiaomavarainen. Prosessin käynyt hajuton lanta jatkaa säiliöön ja voidaan käyttää lannoitteena ilman hajuhaittoja.

"Lannassa ravinteet ovat paremmin liukenevassa muodossa ja kasvit voivat hyödyntää ravinteet tavallista lietelantaa tehokkaammin", Kähkönen sanoo.


Biokaasulaitoksen perustamiskustannukset ovat noin 300 000 euroa. Investointituki kattaa 40 prosenttia. Investoinnin lasketaan maksavan itsensä takaisin reilussa kymmenessä vuodessa. Tilan sähkön vuosikulutus on ollut noin 120 000 kWh ja hakkeen lämmöntuotto 200 000 kWh vuodessa.

"Jatkossa kiinnostaa myös tämä liikennebiokaasun tuottaminen", Kähkönen suunnittelee.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT