Suomalainen Maaseutu

Antero Lähteenmäki pyörittää maatilaa tiheän asutuksen lähellä: "Moni ihmettelee, että miten tuollaisessa paikassa voi pitää lehmiä"

Suomalainen Maaseutu 23.10.2018

Lähteenmäen maatalousyhtymää kehitetään innovatiivisesti maidontuotanto edellä. Sijainti tiheän asutuksen lähettyvillä tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia.


Antti Savolainen

Antero Lähteenmäki kertoo, että maissilisä appeessa on nostanut maitomäärää päivässä kilon per lehmä, ja samaan aikaan rasva on noussut yksi–kaksi kymmennystä.

Antero Lähteenmäki kertoo, että maissilisä appeessa on nostanut maitomäärää päivässä kilon per lehmä, ja samaan aikaan rasva on noussut yksi–kaksi kymmennystä.
Antti Savolainen
Lähteenmäen maatalousyhtymän mailta on linnuntietä vain kymmenkunta kilometriä Turun torille.
Lähteenmäen maatalousyhtymän mailta on linnuntietä vain kymmenkunta kilometriä Turun torille.

Ruskolainen Antero Lähteenmäki astui maatalousyrittäjän saappaisiin vuonna 2011, kun hänen perheensä monialatilalle perustettiin kahden veljeksen ja vanhempien yhtymä. Navetassa oli tuolloin 32 lehmää, viljelyalaa 90 hehtaaria, ja iso osa sadosta meni myyntiin.

Vuonna 2012 valmistui kahden robotin navetta. Siitä lähtien tilalla on keskitytty maidontuotannon optimointiin ja kehittämiseen. Jatkuvan parantamisen periaate on tuonut myös tulosta: Vuonna 2017 tilan 139 lehmän energiakorjattu keskituotos oli 11 500 EKM.

Viljelypinta-ala on noussut 140 hehtaariin. Tällä hetkellä tilan omilla pelloilla kasvaa lähinnä korsirehua karjalle. Kaikki väkirehu rypsirouhetta ja robottirehuja lukuun ottamatta ostetaan yhteistyötiloilta viiden kilometrin säteeltä.

"Olemme saaneet yhteistyökuviot varsin toimivaksi. Ajamme naapurien peltoon lietettä, ja ostamme heiltä viljaa ja olkea."

Lähteenmäen maatalousyhtymä toimii Ruskolla, Turun kupeessa. Matkaa kauppakeskus Myllyyn on kaksi kilometriä, Turun lentokentälle linnuntietä saman verran.

"Moni ihmettelee, että miten tuollaisessa paikassa voi pitää lehmiä. Me haimme juuri ympäristölupaa kolmannelle robotille, eikä yhtään valitusta vieläkään saatu. Jokin tässä on ilmeisesti siis onnistunut", Lähteenmäki hymyilee.


Lähteenmäillä kokeillaan ennakkoluulottomasti eri viljelykasveja karjan rehustuksen ja käytettävissä olevan pinta-alan optimoimiseksi. Lehmät syövät mm. maissia, härkäpapua ja virnaa. Eteläinen sijainti ja tilan kasvuolot mahdollistavat kokeilut. Tilan läpi virtaava joki on muovannut maalajeja vähän erilaisiksi kuin paikkakunnalla pääosin, ja se mahdollistaa jossain määrin myös peltojen kastelun.

"Sijaintimme on mahdollisuus, mutta myös haaste samalla. Tällä alueella peltomaa esimerkiksi on erittäin kallista. Kaikki olettaa, että se maapläntti on omakoti- tai yritystontti, kun ollaan vielä niin lähellä lentokenttää."

Härkäpapu tuli Lähteenmäen karjan ruokintaan vuonna 2013, maissi vuonna 2015. Molemmat ovat tulleet jäädäkseen. Epäonnistuneitakin kokeiluja on ollut, ja haasteena on Lähteenmäen suhteellisen suuri karjamäärä.

"Lehmämäärä on sen verran iso, että ruokintaeränkin pitää olla iso, jotta siinä kokeilussa on jotain järkeä. Jos vaikka maissia kokeilisi kahdella hehtaarilla, niin ehtisimme vain sotkea ruokinnan ja sitten se jo loppuisi. Eli kokeilualojenkin on oltava riittävän isoja. Ja kun aina on erilainen vuosi, niin kuinka paljon niistä sitten pystyy kattavia analyyseja tekemään seuraaviin vuosiin", Lähteenmäki pohtii.

Maissin viljelyyn Lähteenmäkiä innosti eräs yhteistyötiloista.

"Siinä on mahdollisuus saada pieneltä alalta paljon ruokaa. Uskalsimme kokeilla sitä, sillä meillä oli jokialueella viljelyssä 20 hehtaaria hiekkaista maata, joka on tosi hyvää maissille."

Aikaisempina vuosina ruokinnan karkearehusta korkeintaan 25 prosenttia on ollut maissisäilörehua, ja se on toiminut hyvin. Maissi lisää appeen maittavuutta ja nostaa kuiva-ainesyöntiä. Maissilisä appeessa on nostanut maitomäärää päivässä 1 kiloa per lehmä, ja samaan aikaan rasva on noussut 1–2 kymmenystä.

"Maissi tuntuu erityisesti toimivan härkäpavun kanssa", Lähteenmäki huomioi.


Lähitulevaisuudessa Lähteenmäen tilalla on tulossa laajennus kolmannen robotin aloittaessa työnsä. Samalla jatketaan peltoviljelyn kehittämistä niin, että varmistetaan hyvä viljelykierto ja tuotannon optimointi. Tavoitteena on tuottaa maksimimäärä hyvälaatuista karkearehua hehtaarilta, eikä kehitystyössä olla vielä valmiita.

"Paikoilleen ei voi jäädä, mutta samalla pitää muistaa, että kokeiluissa on aina haasteena merkittävän tuloksen saaminen. Onnistuminen perustuu lopulta kovasti perstuntumaan", Lähteenmäki miettii.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT