Suomalainen Maaseutu

Maatila lämpiää maidon ja maan voimin

Suomalainen Maaseutu 24.11.2018

Maidosta saatavalla lämmöllä täydennetty maalämpö on pitänyt lämpimänä alahärmäläisen Pitkämäen maatalousyhtymän talouskeskuksen rakennukset vuodesta 2012 lähtien.


Arto Takalampi
Maatalousyhtymä Pitkämäen Ville (vas.) ja Jari Pitkämäki arvostavat maalämpöä, koska se vapauttaa heidät varsinkin sesonkien aikana lämmityksen vaatimista töistä maitotilan muihin töihin. Navetassa pystytään hyödyntämään maalämmön lisäksi myös maidon lämpöä.

Kauhavan Alahärmässä toimivalla tilalla päädyttiin maalämpöön, kun hakkeella lämpenevä stokeri ei olisi enää riittänyt valmistuneille kahden robotin pihattonavetalle ja verstas/vasikkalalle sekä asuinrakennukselle.

"Vaihtoehdot olivat suurempi stokeri, olkilämmitys tai maalämpö. Maalämpöön päätymisen vaikutti useampikin tekijä, ja siinä pystyimme hyödyntämään navetassa lisäksi maidosta saatavaa lämpöä", Jari Pitkämäki perustelee.

Kuten kaikessa uudessa tekniikassa, myös maalämmön käyttöönotossa oli aluksi omat automatiikka- ja säätöongelmansa. Kun ne saatiin pelittämään, yhdistetty lämmitysmuoto on toiminut moitteetta.

Tähän mennessä huoltotoimenpiteinä on ainoastaan kahdesti vaihdettu kylmäaine ja kerran lämpöpumpun ohjelma. Järjestelmän helppo hoidettavuus onkin yksi sen eduista työ- ja kustannussäästöjen lisäksi.

Aiemmin kaikki hakelämmityksessä tarvittava hake otettiin tilan omista metsistä. Jari Pitkämäen mukaan sadan lehmän maitotilalla on muutakin tekemistä kuin tehdä haketta ja päivittäin huolehtia lämmityksestä, joten maalämmöllä saatiin aikaan myös huomattava työnsäästö.

"Varsinkin kesällä lämmityksen kanssa oli omat haasteensa. Nyt järjestelmä elää automatisoituna omaa elämäänsä eikä siitä tarvitse murehtia vaan voi keskittyä tärkeämpiin töihin", hän sanoo.

Alun perin tilalle oli tarkoitus hankkia vain yksi maalämpöpumppu, josta lämpö johdetaan kanaaleilla navettaan, asuinrakennukseen ja verstas/vasikkalaan. Jokaiseen lämmityspisteeseen päätettiin kuitenkin laittaa oma lämpöpumppunsa.

Pitkämäen mukaan kolme lämpöpumppua ei tullut maksamaan sen enempää kuin isokaan lämpöpumppu, kun mukaan laskee kanaali- ja putkityökustannukset sekä kanaaleissa syntyvän hukkalämmön.

Lämmönkeruuputkistot ovat 150–180 metrin syvyydessä porakaivoissa, joita tehtiin navettaa varten kolme sekä kaksi asuinrakennusta ja verstas/vasikkalaa varten. Maidon lämpöä hyödyntävä Pellon Groupin lämpöpumpputekniikka tehtiin jälkiasennuksena Lämpöässän maalämpöpumppuja asennettaessa.

Navetassa on 31 kilowatin, asuinrakennuksessa 13 kilowatin ja verstas/vasikkalassa 20 kilowatin lämpöpumppu.

Helppohoitoisuutensa lisäksi maalämpö tulee hakelämmitystä edullisemmaksi. Pitkämäki nimittäin laskee, ettei omalta tilalta saatava hake ole ilmaista vaan sillä on sama hinta kuin millä se myytäisiin.

"Nyt lämmitettävien tilojen lämmitykseen menisi noin 700 kuutiota haketta eli kustannukseltaan enemmän kuin maalämpöpumppujen sähkönkulutus", hän laskee.

Hakelämmityksessä tilan koko sähkön kulutus oli 120 000–130 000 kilowattituntia. Maalämmöllä kokonaiskulutus nousi aluksi yli 200 000 kilowattituntiin, mutta on sen jälkeen laskenut noin 170 000 kilowattituntiin.

Pitkämäen mukaan mitään erityisiä energiansäästötoimenpiteitä ei navetan led-valaistukseen siirtymisen lisäksi ole tehty. Sähkömittarit on kuitenkin vaihdettu etäluettaviin mittareihin. Maalämpöpumput tuottavat yhdellä kilowatilla kolme kilowattia eli ilmaisena maalämpönä saadaan kaksi kilowattia.

Navetassa tarvittavassa lämmityksessä hyödynnetään ensin maidosta saatava lämpö. Jos se ei riitä, venttiilit kääntyvät automaattisesti ottamaan lisälämpöä maalämmöstä eli porakaivoista.

Maidon lämpö saadaan hyödynnettyä ohjaamalla noin 34-asteinen, robotilta tuleva maito ensin lämmönvaihtimen kautta. Se kerää maidosta ylimääräisen lämmön ja siirtää sen jäähdytysvaraajaan. Siitä lämpöpumppu kerää lämmön siirtäen sen kaksiosaiseen lämminvesivaraajaan.

Sen alaosan haaleampaa vettä käytetään lehmien juomaveden lämmitykseen ja navetan lattialämmityksiin. Yläosan kuumempaa vettä käytetään esimerkiksi robotin pesuun.

Kun lämpöä ei tarvitse tehdä, mutta jäähdytysvaraaja on liian lämmin eikä pysty jäähdyttämään maitoa, venttiilit kääntyvät purkamaan lämpöä porakaivoon.

"Tällä varmistetaan että maito voidaan esijäähdyttää eikä sitä tarvitse jäähdyttää kokonaan tankissa", Jari Pitkämäki sanoo.

Maito saadaan esijäähdytettyä yhdellä lauhduttimella noin 12–14-asteiseksi. Tilatankin oma jäähdytys säätää maidon lämmön lopulliseen neljään asteeseen.

Pitkämäki pohti muutama vuosi sitten toisenkin lauhduttimen hankkimista. Sillä maito saataisiin esijäähdytettyä ilman sähköä vielä lähemmäs tankkilämpötilaa eli noin seitsemään asteeseen.

"Laskin, ettei hyöty olisi ollut riittävän suuri kustannuksiin verrattuna etenkään tässä maidontuotannon taloudellisessa tilanteessa. Sellaiset investoinnit jäävät nyt, jotka eivät ole aivan välttämättömiä", hän perustelee.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT