Suomalainen Maaseutu

Yrittäjät ja Ilmajoen koulukampus ainutlaatuiseen yhteistyöhön: Vacca oy vuokrasi opetusnavetan

Ilmajoen koulukampuksella on siirrytty uuteen aikaan, kun yrittäjävetoinen opetusnavetta on aloittanut toimintansa. Opetusnavettakokonaisuudesta tulee ainutlaatuinen Suomessa.
Arto Takalampi
Vacca Oy:n osakas Kalle Fält (oik.) ja navettavastaava Jani Sivunen pääsivät viimein esittelemään, miltä Ilmajoen opetusmaatilan remontoitu, yrittäjävetoinen opetusnavetta näyttää. Navetta laajennettiin 60-lehmäpaikkaiseksi, yhden robotin pihatoksi.

Ilmajoen opetusmaatilan opetusnavetta siirtyi muutaman vuoden kypsyttelyn jälkeen yrittäjävetoiseksi vuoden 2018 alusta. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seamk saivat yhteistyökumppanikseen aivan naapurista ilmajokelaisen Ala-Fossin maatalousyhtymän perustaman Vacca Oy:n.

Vacca vuokrasi opetusmaatilalta aluksi 10 vuodeksi 96 hehtaaria peltoa ja opetusnavetan, jonka se remontoi nykyaikaiseksi 60 lehmän ja yhden robotin pihatoksi. Eläimet ja koneet ovat Vacca Oy:n omaisuutta.

Vastaavanlaisia yrittäjävetoisia opetusnavettoja on Suomessa muutamia ja toimintatavan uskotaan yleistyvänä. Ainutlaatuista Ilmajoen toiminnassa on, että reilun vuoden kuluttua se laajenee myös Ala-Fossin omaan pihattonavettaan.

Tuolloin opiskelijat pääsevät käytännön oppiin myös täysin uuteen, 300-paikkaiseen pihattonavettaan, jonne tulee 30-paikkainen takalypsykaruselli. Navetan pohjatyöt tehtiin jo viime kesänä ja parhaillaan tarjousvaiheessa oleva pihatto valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Kehityspäällikkö Tarmo Vuorenmaa Sedusta korostaa, että varsinainen käytännön navettaopetus tapahtuu uudistetussa opetusnavetassa. Maatalousyhtymän oma pihatto toimii opetuksessa lähinnä havaintokohteena.

"Kaikki opetusnavetassa kerättävä data esimerkiksi robotilta ja muutkin tulokset ovat vapaasti opiskelijoiden käytettävissä opinnoissaan. Sen sijaan maatalousyhtymän oman navetan tiedot jäävät yrityksen omaan käyttöön", hän selventää eroa.

Viime vuosi oli uuden toimintatavan opettelemista puolin ja toisin. Tarmo Vuorenmaan mukaan kokemukset uudenlaisesta navettaopetuksesta ovat jo osoittaneet, että ratkaisu oli oikea.

"Opetus voidaan toteuttaa nyt entistä käytännönläheisempänä. Opiskelijat työskentelevät kuuden–kahdeksan hengen ryhmissä aina opettajan ohjauksessa, ja opettajat pystyvät keskittymään käytännön opettamiseen. Heidän ei tarvitse huolehtia muusta."

"Myös työnjako yrittäjien ja opettajien välillä on selkeä: opettajat opettavat, tuotannosta ja työnjohdosta päättää yrittäjä", Vuorenmaa sanoo.

Kun yrittäjätkin ovat mukana opetuksessa, yrittäjämäinen toimintatapa on hänen mukaansa vahvistunut Sedun maatalousopetuksessa.

Navettaa hyödyntää myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sen siirrettyä amk-agrologikoulutuksensa opinnot Ilmajoelta Seinäjoelle käytännön harjoittelu kuten navettaopetus jäivät Ilmajoelle.

Vacca Oy:n osakkaan Kalle Fältin mukaan tilaisuus lähteä mukaan opetusnavettatoimintaan oli ainutlaatuinen, jollainen ei toistu.

"Yrittäjällä lähtökohta pitää tietenkin olla taloudellinen. Me näimme tämän kannattavaksi ja saimme näin lisättyä lehmämääräämme. Pääsemme myös osaltamme kehittämään opetusta", hän sanoo.

Opetusnavetta remontoitiin viime kesän aikana, jolloin lehmiä voitiin laiduntaa ja lypsää vanhalla asemalla. Tuotanto ja opetus jatkuivat remontin aikana navetassa normaalisti, joskin hieman haastavampana. Robotti otettiin käyttöön loppukesästä.

Osa lehmistä ostettiin koululta ja osa, nimenomaan ayrshire-lehmät tuotiin maatalousyhtymän karjasta. Holsteinia pienikokoisempina ne soveltuvat Fältin mukaan paremmin opetusnavetan kapeampiin tiloihin.

Remontissa keskityttiin etenkin eläinten hyvinvoinnin, työn sujuvuuden sekä tautisuojauksen kehittämiseen, joista jälkimmäinen korostuu opetusnavettatoiminnassa.

Lehmillä on ympärivuotinen jaloittelumahdollisuus tarhassa ja navetassa on syväkuivikeparret, joiden kuivikkeena on pääasiassa lannasta separoitu kuivajae. Fältin mukaan parsiin päädyttiin, koska ne muun muassa vähentävät lehmien hiertymiä ja lisäävät tuotosta lehmien maatessa enemmän.

"Lanta separoidaan peltokäyttöä kuivemmaksi eli 35 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen. Syntyvä typpipitoinen neste levitetään lähialueen pelloille, kun taas ylijäävä fosforipitoinen kuivajae viedään kauemmas", Fält sanoo.

Opetusnavetta on yksi Sarka-messujen esittelykohde.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Anniina ja Vesa Sironen elävät keskellä unelmaansa – työtapoja järkeistämällä säästyy työtunteja

Nuoret kartuttavat työkokemusta 4H:n kerhonohjaajina – ruokaan, kestävyyteen ja luontoon liittyvät kerhot suosittuja

Lapsi tarvitsee vanhemmilta eväitä kulutuskriittisyyteen – "Syyllistämisen sijaan kannatta kannustaa positiivisiin tekoihin."