Suomalainen Maaseutu

Näin koneyrittäjä kärsii metsänhoidon laiminlyönneistä – katso video!

Jouko Korvan metsäkoneyrityksen tulo kertyy harvennusleimikoiden kuitupuusta. Ensiharvennuksilla joudutaan paikkaamaan laiminlyötyä metsänhoitoa, mikä on hidasta ja kallista puuhaa.
Kari Lindholm
"Pienikokoisen puun korjuuseen ei kannata hankkia liian järeää konetta", Jouko Korva toteaa.

Kotimainen Ponsse Beaver hyrisee talvisavotalla Patokosken kairassa 50 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Metrisessä puuterilumessa ryömivän hakkuukoneen puikoissa istuu metsäkoneyrittäjä Jouko Korva, joka aloitti konetyöt 1980-luvun alkupuolella.

"Tuossa ajassa runkojen litrakoko on romahtanut. Pääosa tuloista kertyy nykyään harvennushakkuista", Korva kertoo.

Hän sanoo, että harvennuksissa on yleensä kysymys myös metsänhoidollisesta hakkuusta, jolla pyritään paikkaamaan vuosikymmeniksi unohdettuja työlajeja.

"Maanomistajat haluavat poikkeuksetta hyvää työnjälkeä, joka on aina meidän ykköstavoitteena. Ennakkoraivauksesta olisi hyötyä, mutta tekijöitä ei ole."

Koneyrittäjä joutuu kärsimään nahoissaan ohutrunkoisten tiheikköjen korjuusta aiheutuvat hidasteet, vaikka korjuutaksalla kompensoidaan vähäistä kuutiokertymää. Yrittäjä tienaa paremmin hyvin hoidetussa metsässä, jossa kertymä työvuoroa kohti on parempi.

Metsänomistajien välinpitämättömyys metsistään näkyy metsien ylitiheytenä joka puolella Lappia. Ensiharvennusrästejä on maakunnan alueella noin 400 000 hehtaaria, todetaan Metsäkeskuksen tilastoissa.

Korva arvioi, että puolet nuoren metsän kohteista on jätetty kohtalonsa huomaan taimikon perustamisen jälkeen. Toisella puolikkaalla hoitotöitä on tehty vaihtelevasti.

Ylitiheiden tureikkojen korjuu on hidasta hommaa, jossa näkyvyys on heikkoa ja vastuksia riittää. Esimerkiksi hakkuupään teräketjut pitävät tapanaan hyppiä pois paikoiltaan ja katkeilla risukkoon työnnyttäessä. Myös terälaippoja katkeilee.

"Risut räppäävät, 50 litran runkoihin saa olla nykyään tyytyväinen", Korva kiteyttää.

Korvan 16 tonnin Beaverilla on ajettu 17 000 tuntia. Kone on varustettu 10-metrisellä puomilla ja uusitulla Ponssen 53 -hakkuupäällä. Korvan mielestä kone on sopivan köykäinen nykyajan tikkusavotoille.

"Koneessa ei ole ollut vielä ongelmia. Koura kestää syöttöpyöriä ja karsintateriä uusimalla, kun ei tarvi jyskätä järeiden tukkien kanssa."

Korva kehuu Ponssen huoltoa, joka sijaitsee Rovaniemellä. Voimansiirtoremontit ja sähköhommat tehdään merkkikorjaamolla, pienemmät huollot tehdään itse.

"Ponssella huolto on hieman edullisempi kuin Komatsulla", urakoitsija vertaa.

Paksu puuterilumi hidasti Beaveria vielä maaliskuussa. Korva odotti jo huhtikuun sosekelejä, jotka helpottavat kulkua.

Vaikka takana on kova pakkastalvi, siitä ei ole ollut haittaa, sillä kone käy periaatteessa koko ajan. Sitä ajetaan perheyrityksen voimin kolmessa tuurissa. Mukana ovat Korvan kaksi poikaa ja vävy.

"Lunta tuli viikossa 30–40 senttiä. Ajokoneen kuljettaja on välillä joutunut penkaisemaan lumen alla piilottelevia kourakasoja näkösälle."

Korvan yritys urakoi Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulle, joka toimittaa kuitupuuta Ruotsiin. Havukuitu myydään Billerudin sellu- ja paperitehtaalle Kalixin Karlsborgiin, koivukuitu ja hiokkeet Stora Ensolle Kemin Veitsiluotoon.

"Pikkutukki ja pienempiläpimittainen mäntytukki toimitetaan Keiteleen sahalle Kemijärvelle, järeä mäntytukki Veitsiluotoon ja Kontiotuotteelle Pudasjärvelle, kuusitukki Tervolaan Vaaran sahalle", kertoo metsänhoitoyhdistyksen korjuuesimies Joni Seppä.

Seppä toteaa, ettei puunvienti Ruotsiin ole korkeamman kantohinnan tae, mutta se takaa tasaisen kysynnän.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Petteri Hurskainen osti työpaikkansa: "Kai sitä voi sanoa yrittäjyyden olevan verissä"

Nainen metsäkoneyrittäjänä saa myös ei-toivottua huomiota osakseen – "Intiimit utelut ja rasvaiset jutut eivät kuulu työelämään"

Harvennuksilla riittää töitä, "suhdanteet vaihtelevat, mutta sellun ja pakkausten kysyntä kasvaa maailmalla edelleen"