Suomalainen Maaseutu

Lihapaja herätti tyhjilleen jääneen laitoksen henkiin – nyt makkaraa myydään omassa ja naapurimaakunnassa

Ainoa yllätys on ollut hitaus kauppojen jakeluun pääsyssä.
Kari Salonen
Lihapajan tuotannosta vastaavan yrittäjä Mari Rintalan ajasta iso osa menee autossa, kuljettaen tuotteita.

Yläneen perinnelihan ovet nykyisessä Pöytyän kunnassa ehtivät olla kiinni runsaan vuoden, kunnes paikalliset sisarukset Mari ja Samuli Rintala tarttuivat toimeen. He saivat mukaansa liha-alan konkari Markku Helanderin ja pistivät pystyyn makkaratehtaan. Kolmikko osti lihalaitoksen viime elokuussa, ja aloitti toiminnan jo lokakuussa.

Yritys jatkaa edeltäjänsä suosikkituotteiden valmistusta ja on kehitellyt valikoimaan myös uusia tuotteita. "Päätimme jatkaa sianlihatuotteiden tekoa, koska ne olivat niin hyviä", Mari Rintala kertoo.

Tiloja on täydennetty rakentamalla leikkaamo ja pakkasvarasto. Ne mahdollistavat sen, että Rintaloiden vanhempien ison lammastilan koko tuotanto leikataan nykyään Lihapajassa. Suurin osa karitsasta ja lampaasta lähtee samaa kautta myös markkinoille.

Toistaiseksi lampaanlihan osuus on pieni, mutta sitä on tavoitteena kasvattaa noin viidennekseen tuotannosta, jolloin lihaa pitäisi ostaa jatkossa myös muilta lammastiloilta. "Nyt on niin hyvä myyntimies hommissa, että uskon tähän", Mari Rintala naurahtaa.

Tuotteita myydään pääasiassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Yrityksellä on oma toriauto, jolla kierretään kolmella lähialueen torilla ja joissakin tapahtumissa. Lisäksi on konsulenttipäiviä kaupoissa. Karitsanliha menee suurimmaksi osaksi ravintola-asiakkaille.

"Tulot koostuvat monista puroista. Kauppojen valikoimiin tuotteita on etenkin K-ryhmässä otettu mukavasti, kun vain jaksaa soitella ja kysellä. Hyllystä erottautuminen onkin sitten jo hankalampaa, parhaita ovat palvelutiskit", Rintala toteaa.

Myös Okraan Lihapaja autoineen saapuu tuotteita myymään ja maistattamaan. Ruoka-annoksia autosta ei Okran yleisen linjauksen vuoksi voi myydä.

Toiminta on käynnistynyt odotusten mukaisesti. "Yllätyksenä on tullut lähinnä se, miten hidasta esimerkiksi kauppojen jakeluun pääseminen on", Rintala kertoo.

Lihaketju tilalta kuluttajalle ja kauppoihin oli hänelle hyvin tuttu jo ennestään, mutta muuta laitoksen vaatimaa ammattiosaamista Rintala kartutti lisää opiskelemalla oppisopimuksella elintarvikealan tutkinnon. Hän vastaa tuotannosta, ja yrityksen muut osakkaat osallistuvat lähinnä huoltotöihin ja asiakashankintaan.

"Teen kaikkea muuta, paitsi leikkaan. Iso osa ajasta menee auton ratissa", yrittäjä tiivistää.

Laitoksen tilat ovat vielä toistaiseksi hieman vajaakäytöllä. "Vähän yli kymmenen meitä täällä voisi olla, nyt on kuusi", Rintala kertoo. Kasvulle on siis tilaa, kunhan käytännöt vakiintuvat.

Ravintoloita moititaan usein lihapuolella ruhonosien yksipuolisesta käytöstä. Sen Rintalakin näkee lammasta ja karitsaa myydessään.

Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin menossa parempaan suuntaan. "Edelleen on pulaa kareesta ja fileistä, mutta osa ravintoloista on ylpeitä siitä, että pystyvät käyttämään lampaan tai karitsan koko ruhon. Myös edullisemmille, hitaasti kypsytettäville ruhonosille alkaa olla kysyntää."

Kotimaisuus on Lihapajalle tärkeä tavaramerkki. "Omalla logolla lähtee vain kotimaisesta raaka-aineesta tehtyä tavaraa. Tilauksesta voimme silti valmistaa muille tuotteita myös tuontiraaka-aineista. Pienen yrityksen etu on joustavuus", Rintala linjaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalaisen Maaseudun teemat ja ilmestymispäivät

Kuljetusyrittäjä kaipaa tienpitoon tasaista laatua – "Tuntuu siltä, että halvin on paras, kun urakoitsijat vaihtuvat ja aliurakoitsijat kilpailutetaan tiukasti"

Karstulalainen metallipaja nousi kuin tuhkasta konkurssin jäljiltä – "Se ensimmäinen aamu omassa tehtaassa oli hieno hetki, jonka muistan aina"