LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

Lietelannan levittäjälle tärkeintä on tyytyväinen asiakas

Liperiläinen Juha Karvonen aloitti traktoriurakoinnin yli 20 vuotta sitten. Urakoinnin päätuloksi on muodostunut muutamaa vuotta myöhemmin aloitetut lietelannanlevitykset.
Ilpo Paananen
Lietelantaa levitetään keskimäärin 30 tonnia hehtaarille.

Juha Karvonen ennätti maatalouskonetöiden urakoinnin aloitettuaan kokeilla myös turvesuolla urakointia. Turveurakoinnin jätettyään hän on jatkanut viherkasvuston murskauksia ja paalien ajoa lietelannanlevitysten ohessa. Lietelannanlevitykset hän aloitti yhteistyössä liperiläisen Janne Pakarisen perustaman Mattilan koneaseman kanssa.

"Tilakoot ovat kasvaneet ja sen myötä lietelannanlevitytykset ovat olleet nousussa. Urakoinnin päätulo tehdään toukokuun alusta myöhäissyksyyn kestävällä kaudella", Karvonen kertoo.

Hän urakoi levitykset Samson BG18 -lietevaunulla, joka on varustettu kahdeksan metrin levyisellä multaimella. Vetokoneena on Fendt 724 Vario. Vuotuiset levitysmäärät ovat noin 35 000–40 000 kuutiota.

"Tämä 18 kuution lietevaunu on osoittautunut kooltaan hyväksi. Se on riittävän iso ja sillä hommat edistyvät."

Karvosen urakoinnit ovat jo vuosia keskittyneet lähialueen tutulle levitysreitille. Levitysten alkuaikoina kauimmaiset asiakkaat saattoivat olla satojen kilometrien päässä asti. Nyt asiakaskunta on vakiintunut siten, että lännessä rajana on Outokumpu ja idässä Joensuuhun liitetty Eno.

Vakituisesta asiakassuhteesta hyötyvät urakoitsijan lisäksi karjatilat. Urakoitsija tuntee levityskohteina olevat lohkot. Näin viljelijöiden ei tarvitse olla jatkuvasti opastamassa oikeisiin kohteisiin.

"Levitykset hoidetaan tilojen viljelysuunnitelmien pohjalta ja levitysmäärät määräytyvät niiden mukaan. Keskimäärin levitetään noin 30 tonnia hehtaarille."

Satelliittiohjauksen ja tietotekniikan ansiosta homma sujuu täsmällisesti ja jouhevasti ohjeistuksen mukaan. Tiloilla levityskohteet ovat yleensä muutaman kilometrin säteellä, ja silloin veloituksena on kuutiotaksa. Jos ajomatka kestää suuntaansa yli viisi minuuttia, kuutiotaksan päälle tulee tuntiveloitus.

Karvosen laitteistolla voi päästä parhaimmillaan yli 1 000 kuution levitysmäärään vuorokaudessa. Epäsuotuisissa kohteissa tulos voi jäädä muutamaan sataan kuutioon.

"Urakoinnit teen pääasiassa asiakkaiden tekemien ilmoitusten järjestyksen mukaan. Joskus järkeillään samalla suunnalla olevia kohteita yhteen."

Täydessä lastissa 30 tonnin painoisen yhdistelmän kantavuutta voidaan parantaa leveämmillä renkailla. Varaosien hankinnassa Karvonen on tehnyt yhteistyötä leppävirtalaisen Heikki Huovisen kanssa. Yhteishankinnalla voi saavuttaa merkittäviä säästöjä, sillä traktorin rengassarja maksaa parikymmentä tuhatta ja vaunun renkaatkin maksavat pari tonnia kappale.

Urakoitsijan keinot hajuhaittojen torjumiseksi ovat rajalliset. Multaimella hajuhaitat ovat selvästi pintalevitystä vähäisemmät. Haittoja voidaan vähentää myös levitysajankohdan valinnassa. Esimerkiksi juhannuksen juhlapyhien aikaan tai hellepäivän kuumimpaan aikaan levityksiä vältetään.

Karvonen kuvaa tämän vuoden kevätkesää haastavaksi. Pellot eivät tahtoneet millään kuivaa. Ensimmäisen säilörehunkorjuun jälkeisten levitysten aikaan tilanne oli jo aivan toinen.

"Viljelijöiden kannalta on liiankin kuivaa. Kolmannesta rehusadosta ei ole juuri toiveita, koska osa toisesta rehusadosta on vieläkin korjaamatta", Karvonen sanoo.

Elokuussa työllistävät kesantojen kasvustojen murskaamiset viherlannoitteeksi. Käytössä on vasaraterillä varustettu Maschio Gemalla 620 -kesantomurskain. Talvikaudella Karvonen urakoi aurauksia Joensuun alueella.

"Parasta tässä työssä on tietenkin tyytyväinen asiakas, ja että hommat sujuvat", hän tuumaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pilaako lehmä todella ilmaston?

Urakointikulttuuri Suomessa on varsin nuorta Keski-Euroopan tilanteeseen verrattuna – "Viljelijät ovat erittäin rehtejä ja luotettavia asiakkaita"

Nautakarjatiloja on syyllistetty turhaan