LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

Hevosheinän viljelijä luottaa jyrsimeen

Hevosheinän tuottaminen on tarkka laji. Kokenut säilöheinän tekijä luottaa kasvualustan muokkauksessa jyrsimeen.
Markku Pulkkinen
Kuivuus on vaivannut kahtena kesänä Juha Sivon timotei-nurminatakasvustoja. "Ei tätä hevosheinän viljelyä opi kunnolla koskaan", 25 vuotta hevosheinää tuottanut Sivo nauraa.

Kärköläläisellä Kokkosalon tilalla on kärsitty kuivuudesta kahtena kesänä peräkkäin. Heinäsato on jäänyt huomattavasti tavoitteesta.

"Hehtaarilta pitäisi saada kymmenen tonnin kuiva-ainesato, mutta tänä vuonna taidetaan jäädä jopa alle 6 500 kiloon, kuten viime vuonnakin", yrittäjä Juha Sivo harmittelee.

Etelä-Suomessa on runsaasti kysyntää hevosheinälle ja siksi Sivo on tuottanut 120 hehtaarin pelloillaan hevosheinää jo 25 vuotta. Muita kasveja hän ei viljele nurmen perustamisen yhteydessä kylvettävän vihantaviljan lisäksi.

Nurmen kasvualustan Sivo valmistelee aina huolella, jotta pellon pinta on varmasti tasainen, kivetön ja vapaa edellisen nurmen jäänteistä. Aikaisemmin hän lopetti nurmet kyntämällä, mutta viime vuonna Sivo hankki muokkaustyökalukseen kivet hautaavan Alpego IG300 -vastakelajyrsimen. Alpegon ominaisuudet ja kohtuullinen hinta saivat tekemään kaupat viime vuoden Okra-näyttelyssä.

Sivo on jyrsinyt italialaisella Alpegolla tähän mennessä 70 hehtaaria. Kokemukset ovat pääosin hyvät, mutta toiveita koneen kehittämiseksikin on jo syntynyt.

"Kyllä tällä hyvän kasvualustan saa aikaiseksi, mutta märällä maalla tuli viime syksynä ongelmia maan kasaantumisen vuoksi. Otinkin jyrsinkelan perässä olevista piikeistä joka toisen pois, jotta kone läpäisee maan paremmin. Kuivassa maassa kasaantumisongelmaa ei ole", Sivo kuvailee.

Jyrsimen jykevät etukulmat keräsivät myös hieman maata eteensä ja siksi Sivo asensi kumpaankin etukulmaan kiekkoleikkurit. Ne leikkaavat maan ennen jyrsintää eikä työstöalueen reunaan jää kynnystä.

"Ennen jyrsimistä vanha nurmi pitää aina lopettaa glyfosaatilla. Jos jyrsii vihreää nurmea, jää peltoon kylvöä haittaavia nurmituppaita."

Kivenhautaajaksikin nimitettävän Alpegon tärkeä ominaisuus on nimensä mukaisesti kivien hautaaminen muokkauskerrokseen, jolloin kivien keruuta on vähemmän kuin kynnettäessä.

"Alle kymmensenttiset kivet kone hautaa hyvin, isompia ei. Muokkaussyvyytenä käytin syksyllä 12–15 senttiä ja siihen kerrokseen suurin osa kivistä peittyi. Isommat kivet pitää kerätä käsin. Kun kivet on haudattu, ei kylvöalustaa voi enää käsitellä S-piikkiäkeellä. Muuten kivet nousevat taas pintaan."

Sivo mainitsee jyrsimen eduksi myös sen, että karjanlanta, kalkki ja muut maanparannusaineet saa jyrsimellä sekoitettua hyvin kasvukerrokseen. Kyntäen ne voivat mennä liian syvälle.

Kolme metriä leveän Alpegon työsaavutusta ja 3–5 kilometrin tuntivauhtia Juha Sivo pitää kohtuullisen hyvänä, sillä kyntäminen ja äestäminen vievät yhteen laskettuina suunnilleen saman ajan. Hyvällä työsaavutuksella on merkitystä, kun uusittavaa nurmialaa on noin 30 hehtaaria vuodessa.

Jyrsinkäsittelyn jälkeen Sivo tasaa pellon kuusi metriä leveällä, hydraulisella etuladalla varustetulla Laumetrisin jyrällä, vaikka Alpegon perässäkin on haineväjyrä. Nurmen kylvö tapahtuu toisella ajokerralla jyrän päälle asennetulla He-Van kylvölaitteella.

Kuivat keväät ovat saaneet hevosheinämestarin muuttamaan muokkaustaktiikkaansa ensi vuodelle.

"Viime syksynä jyrsityt maat ehtivät kuivaa liiaksi keväällä. Aionkin jyrsiä uudistettavat nurmet vasta ensi keväänä noin viiden sentin syvyyteen. Silloin kosteus säilyy hieta- ja hiesusavimaissa paremmin", Sivo uskoo.

Jyrsin vaatii traktorilta yleensä melkoiset tehot. Sivon 130-hevosvoimainen Case IH CVX pyörittää kolmemetristä jyrsintä kuitenkin normaaleissa kosteusoloissa vaivatta.

"Traktorin portaaton voimansiirto on ehdoton varuste jyrsintään. Silloin traktori säätelee automaattisesti ajonopeutta, jälki on parempi ja polttoainettakin säästyy."

Jyrsimen työjälkeä Sivo tarkkailee traktorin keulalle asennetuista ”asuntovaunupeileistä”. Niillä pystyy varmistamaan, ettei vetojen välille jää kynnystä eikä muokatulle puolella lennä kiviä.

Alpego eroaa monista muista jyrsimistä siten, että voimansiirto on sijoitettu keskelle työkonetta, jolloin rakenne on yksinkertaisempi. Alpegon kolmemetrisen jyrsimen hinta on verottomana noin 16 000 euroa. 3,60 metriä leveä jyrsin maksaa noin 22 000 euroa. Alpego-jyrsimiä saa 2,50–7,20 metrin työleveyksillä. Italialaisia Alpegon koneita tuo maahan ja myy ylihärmäläinen Tapio Pirttinen Oy.

Markku Pulkkinen
Juha Sivo pitää Alpego-jyrsimen hinta-laatusuhdetta hyvänä. "Parempiakin jyrsimiä on, mutta hintakin on silloin kaksinkertainen."
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitä nykyään saa tehdä?

Maanmuokkaus on tarpeen metsien hiilinielun lisäämiseksi

Rakennekalkki on nopea ensiapu tiivistyneen savimaan murentamiseen