LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

Hakkuukoneen kuljettajan pitää ajaa rutikuivana kesänä kieli keskellä suuta – konkarin työuralle on sattunut yksi sytyttävä kipinä: katso video hakkuusta

Kuivuuden ansiosta metsäkoneyrittäjä Jukka Virnala on päässyt korjaamaan tänä kesänä kesäleimikoiden lisäksi myös talvileimikoita.
Arto Takalampi
Kuluva kesä on ollut siitä erikoinen, että kuivan maaston ansiosta korjuu on onnistunut monin paikoin myös talvileimikoissa. Jalasjärveläinen metsäkoneyrittäjä Jukka Virnala harvensi viikko sitten sekä kuvan kesäleimikkoa että myös talvileimikkoa.

Jalasjärveläinen metsäkoneyrittäjä Jukka Virnala kulkee edellä ja näyttää, millainen hänen edellispäivinä urakoimansa leimikko omassa metsässään on. Turvepohjaiseen leimikkoon ei normaalikesänä, sadekesästä puhumattakaan, olisi korjuukoneilla mitään asiaa.

"Mutta nyt täällä pystyi harventamaan ongelmitta. Monesti kuiva kesä onkin parempi kuin huono talvi", hän kuvaa kuluneen kesän olosuhteita jo 34 metsäurakointivuoden kokemuksellaan.

Tätä kesää hän pitääkin siitä erikoisena, että nyt on hyvin yleisesti päästy korjaamaan kesäkohteiden lisäksi myös esimerkin kaltaisia talvileimikoita. Niitä onkin saatu nyt hyvin pois listalta. Sen ansiosta voidaan sydäntalvena keskittyä kaikkein hankalimpiin leimikoihin esimerkiksi nevojen takana.

"Kulkemisessa auttaa kuusikoissa jonkin verran havuttaminen, ja pehmeillä kohteilla yleisesti myös telat. Niitä pitää olla sen verran, jotta työt saadaan tehtyä. Pelkällä rengasvarustuksella työt eivät aina onnistu", hän perustelee.

Tällaisena kuivana kesänä saa hänen mukaansa olla tarkkana myös palovaaran kanssa, kun telat rouhivat allaan kiviä ja kallioita. Virnalan pitkän uran aikana vain kerran teloista lähtenyt kipinä on saanut kuivan jäkälän kytemään.

Myös suojelumerkinnät vaativat niin kuskilta, yrittäjältä kuin työnjohtajaltakin tarkkaavaisuutta, ettei hakkuu livahda suojellulle alueelle. Erityisesti tämä koskee puroja ja noroja eli metsälain kymppipykälän mukaisia kohteita.

"Ne on onneksi merkitty varsin hyvin käytössämme oleviin sähköisiin karttoihin, mikä helpottaa niiden paikantamista", hän sanoo.

Tällä hetkellä Jukka Virnala kutsuu itseään jo jäähdyttelijäksi metsäurakoinnissa. Parhaimmillaan hänellä oli kuusi metsäkonetta eli kolme korjuuketjua, mutta nyt hän urakoi enää yhdellä hakkuukoneella.

"Mahdollisuus olisi ollut tuolloin vielä lisätä konekantaa, mutta aloinkin miettiä päinvastaista eli mitä jos vähentäisinkin koneita. Uraa on kuitenkin jo paljon takana, ja tälläkin ikää on vielä unelmia jäljellä, mitä pitäisi ehtiä tekemään ja näkemään", hän perustelee.

"Ajattelin, että tämä yksi kone pystyy hyvin tyydyttämään työhaluni. Kaverina tässä on toista tuuria ajamassa ammattitaitoinen, laadukasta työtä tekevä kuski ja lähikuljetuksesta huolehtii omalla metsätraktorillaan yhteistyökumppani."

Koneiden vähennyttyä myös Virnalan työkohteet ovat painottuneet entistä enemmän omien metsien hoito- ja uudistushakkuisiin. Jos matkan varrella on sopivasti urakointikohteita, hän tekee ne samalla.

Virnala on urakoinut jo pitkään Metsä Groupille. Aiemmin työalueena oli koko Etelä-Pohjanmaa, mutta se on nyttemmin rajautunut nykyisen Kurikan (Kurikka ja Jalasjärvi) alueelle.

Omien metsiensä harvennukset hän tekee koneellisesti ensiharvennuksesta lähtien. Raivaushommia hän tekisi itse nykyistä enemmän, mutta aika ei anna siihen myöten. Yksi mies kun tekee vain yhdet jäljet, hän kuvaa.

"Sen vuoksi olenkin ulkoistanut hoitotöitä, että ne tulevat tehdyiksi."

Jukka Virnalan 34-vuotisen uran aikana metsäkoneala on muuttunut koko ajan. Suurimmat muutokset ovat tietotekniikan yleistyminen työn apuvälineinä sekä työtehtävien ja -vastuiden kasvaminen.

"Nyt kaikki tieto liikkuu sähköisesti ja työssä ovat apuna muun muassa sähköiset paikannus- ja kulkukelpoisuustiedot. Metsäkoneen hytti on kuin tietokonehuone", hän heittääkin.

"Siitä huolimatta monet asiat ovat sellaisia, että kuskin oma kokemus ja ammattitaito ovat parhaat mittarit."

Toisaalta yrittäjälle on siirtynyt useita tehtäviä, jotka ennen kuuluivat työnjohdolle. Se koskee esimerkiksi poistettavan puuston valintaa tai laadunvalvontaa, joka on aina pois kuskin työpanoksesta.

Metsänomistajana ja koneyrittäjänä Virnala ei niele kaikkia syytöksiä metsien hiilinielujen vähentämisestä. Hänen mukaansa suomalaiset metsänomistajat tekevät hiilen sidonnassa merkittävää työtä kasvattamalla aina uuden metsäsukupolven ja pitämällä metsät kasvavana ja hoidettuina koko ajan.

"Eihän hakkuuaukko kaikkien silmää miellytä, mutta jo hyvin pian siinä puskee vahva taimikko. Monimuotoisuuttakin parantaa, kun aukkoon jätetään tekopökkelöitä."

"Mielestäni metsien entistä suurempi kasvu osoittaa, että Suomessa on asiat tehty oikein. Nyt siitä päästään nauttimaan, kun puulle löytyy käyttöä ja metsäteollisuus tuo maahan vientituloja", hän summaa.

Usein kymmentuntisten työpäivien vastapainona Virnala viihtyy, yllätys yllätys, metsässä. Omien lasten mukana hän innostui ikämiehenä suunnistuksesta sekä yleensäkin kuntoilusta.

Luottamustoimetkin liittyvät metsään, sillä Virnala kuuluu Osuuskunta Metsäliiton hallintoneuvostoon.

Arto Takalampi
Jukka Virnalalla on yli 30 vuoden kokemus metsäkoneurakoinnista. Nyt hän on höllännyt jo tahtia ja vähentänyt konekannan yhteen hakkuukoneeseen, koska ”tälläkin iällä on vielä unelmia jäljellä, mitä pitäisi ehtiä tekemään ja näkemään”.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Näin rohkeat hiehot uivat kotiin saaresta ja häviävien maissien arvoitus selviää – MT:n syyskuun katsotuimmat videot

Katso video: Oppiiko vanha koira uusia temppuja? Se testataan rusakkojahdissa

Video: Maatilamatkailun konkari esittelee hanuritaitojaan – "Pitää olla erikoisuus, meillä se on haitarinsoitto"