LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

Kalajoen satama oli viime vuonna maan suurin kuitupuun viejä: "Tämä on ollut meillä selkeä ja myös toimiva strategia"

Kalajoen satama on vahva maa- ja metsätaloustuotteiden vienti- ja tuontisatama. Viime vuonna se oli maan suurin kuitupuun viejä.
Arto Takalampi
Kalajoen satama on merkittävä rehuraaka-aineiden tuontisatama. Satamaoperaattori Blomberg Stevedoring käyttää laivojen purkamisessa aliurakoitsijoina paikallisia viljelijöitä, jotka tässä siirtävät varastoon rypsirouhetta. Sataman kautta lähtee myös muun muassa pellettiä.

Kalajoen satama Oy on profiloitunut kauppasatamana vahvasti maa- ja metsätaloustuotteiden vientiin ja tuontiin. Satamasta viedään puuta niin pyöreänä kuin sahattunakin sekä viljaa, ja tuodaan niin sanottuja agribulk-tuotteita eli erilaisia rehuraaka-aineita.

Sataman päävientiartikkeli ovat kautta aikojen olleet puutuotteet etenkin sahatavarana sekä myös pyöreänä puuna. Sahatavaraa menee vuosittain vientiin noin puoli miljoonaa kuutiometriä määränpäänään Pohjois-Afrikka, Välimeren seutu ja Englanti.

Pohjois-Pohjanmaalla toimivat viisi ns. paikallista sahaa vastaavat yksin noin 40 prosentista sahatavaran viennistä. Kaikkiaan saha-asiakkaita on noin 60.

"Olemme panostaneet myös konttiliikenteen kehittämiseen ja odotamme siinä vähitellen kasvua tunnettuuden lisäännyttyä. Konttiliikenne mahdollistaa sahatavaran viennin myös Kaukomaille", sanoo Kalajoen satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola.

Hänen mukaansa sataman kautta kulkee myös erilaisia teollisuuden projektikuljetuksia kuten tuulivoimaloiden osien tuontia. Parin vuoden aikana sataman läpi on kulkenut jo 150 tuulivoimalaa.

"Projektikuljetuksissakin on kasvupotentiaalia tuulivoimaloiden määrän yhä kasvaessa ja Hanhikiven ydinvoimalan rakennustöiden aikanaan käynnistyessä", hän sanoo.

Nyt satamassa alkaa jälleen tuttu syksyinen viljaralli, kun viljaa tuodaan varastoitavaksi ja maailmalle laivattavaksi.

Sataman liikenteestä viennin osuus on hieman tuontia suurempi, reilut 60 prosenttia. Sataman käyttäjät tulevat Oulu–Kuusamo- ja Pietarsaari–Joensuu-väliseltä alueelta.

Satamassa toimii kaksi satamaoperaattoria, Rahjan Huolinta Oy ja KWH-yhtymään kuuluva Oy Blomberg Stevedoring Ab. Näistä edellinen vastaa pääosin sahatavaran viennistä ja jälkimmäinen muusta liikenteestä.

Blomberg Stevedoringin paikallispäällikön Tytti Toikkasen mukaan Kalajoen satama oli maan satamista viime vuonna suurin kuitupuun viejä. Sen kautta lastattiin vientiin kuitupuuta yli 200 000 kuutiometriä.

Vientiin lähtee koivu- ja havukuitupuuta ja viejinä ovat sekä metsänhoitoyhdistysten yhteenliittymät että Metsähallitus. Kohdemaina ovat Ruotsi ja Puola.

Toikkasen mukaan Blomberg Stevedoring lähti kehittämään viljan vientiä ja agribulk-tuotteiden tuontia Kalajoen satamassa kymmenisen vuotta sitten. Panostus näkyy myös varastotilan kasvussa.

Yhtiö on vuokrannut kaikki mahdolliset hallit Kalajoen satama Oy:ltä, mutta sen lisäksi se on rakentanut lisää oma varastotilaa. Kaikkiaan yhtiöllä on kuusi pressukatteista hallia asiakkaidensa varastotiloiksi.

"Tämä on ollut meillä selkeä ja myös toimiva strategia", Toikkanen korostaa.

Jutuntekopäivänä satamassa purettiin varastoihin rypsirouhetta, mikä kuvaa hänen mukaansa hyvin yhtiön tuontiliikennettä. Se on pääasiassa rehuraaka-aineiden purkua ja vastaanottoa varastoihin keskusliikkeille ja rehutehtaille sekä suoraan tilarehumyyntiin.

Kaikkiaan rehuraaka-aineita kuten rypsiä, maissia ja melassileikkeitä tuodaan vuodessa noin 150 000 tonnia. Toikkasen mukaan sen vaatima logistiikka jälleenlastaamisineen on päivittäistä toimintaa ja työllistää eniten.

"Hygieenisyysvaatimukset ovat oma lisänsä rehuraaka-aineiden käsittelyssä ja vaativat erikoisosaamista. Se edellyttää jatkuvaa valveilla oloa, näytteiden ottamista, kouluttautumista ja auditointeja", hän sanoo.

Yksi Blomberg Stevedoringin erityistoiminto ovat vientilaivausten lisäksi viljan vastaanotto-, analyysi- ja varastointipalvelut. Osa vastaanotetusta viljasta varastoidaan laivattavaksi, mutta osa kiertää varaston kautta takaisin kotimaan rehutehtaille.

"Kauraa tulee enemmän ja se menee lähinnä vientiin. Ohra jää pääosin kotimaahan", Toikkanen summaa.

Sataman kautta tuodaan myös lannoitteita ja kalkkia sekä viedään kasvihuoneissa käytettävää kasvuturvetta ja puupellettiä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suhdannehuipun taittuminen käänsi suurten metsäyhtiöiden kiinnostuksen harvennusleimikoihin

Sianlihan vienti kasvaa sikaruton kiihdyttämänä nopeasti – lisäys 42 prosenttia tänä vuonna

Suomalaissahat ovat kilpailijoita kiperämmässä tilanteessa – "Tämä on tuottajapuolen pölhöyttä"