LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

Maaperän multavuus ja happamuus voidaan selvittää paikkakohtaisesti maaperäskannereilla

Skannerit tarkentavat täsmäviljelyä entisestään.
Jussi Knaapi
Veristechin skannauslaitteisto kytketään traktorin perään. Traktorin eteen voi liittää maakairan, jolloin maanäytteiden ottaminen käy samalla ajokerralla. Työsaavutus on parhaimmillaan seitsemän hehtaaria tunnissa.

Maaperän skannaus on ollut käytössä Keski-Euroopan isoissa maatalousmaissa kymmenisen vuotta. Suomessa maan happamuutta, multavuutta ja sähkönjohtamiskykyä mittaavia skannereita on kokeiltu parina vuonna. Tulokset ovat lupaavia ja luotettavia, joten skannauksesta tullee yksi lisätyökalu täsmäviljelyyn ja erityisesti pellon hiilitaseen seurantaan.

"Olen itsekin hieman yllättynyt skannaustulosten tarkkuudesta erityisesti multavuuden ja pH:n osalta. Skanneri mittaa maan hiilimäärän eli multavuuden niin luotettavasti, että sillä perusteella voisi käydä hiilikauppaa, kuten Australiassa ja Kanadassa jo tehdään", skannauspalveluja tuottava Jussi Knaapi Isostakyröstä kertoo.

Skannaamisessa hyväksi käytettävä maaperän sähkönjohtokyky kertoo pellon maalajijakaumasta sekä muokkauskerroksessa että alemmissa kerroksissa aina 1,5 metriin saakka.

Skannatessa saadaan selville myös muutamien ravinteiden, kuten typen ja magnesiumin, määrät. Laitteisto rekisteröi myös pellon pinnan korkeuskoordinaatit, joita voidaan käyttää myöhemmän pinnanmuotoilun tarpeisiin.

Peltojen skannaukseen sopivia järjestelmiä on tällä hetkellä useampiakin. Knaapi valitsi Veristechin järjestelmän sen monipuolisuuden vuoksi. Skanneriin voi yhdistää Wintex’in maakairan, jolla voi skannatessa ottaa maanäytteitä kolmesta eri syvyydestä.

Maatalousyrittäjä Kari Alasaari Lapualta teetätti maaperäskannauksen viime toukokuussa 11 hehtaarin alalla, sillä hän halusi tarkempaa tietoa maaperän ominaisuuksista. Hänellä on ollut kasvustoindeksi- ja satokartat käytössä jo viiden vuoden ajan. Skannausajokerralla otettiin myös maanäytteet.

"Samaan tapaan kuin rakennettaessa on hyvä tietää, millaiselle perustalle kasvin kylvää. Nyt sain paikkakohtaiset multavuus- ja happamuustiedot tarkasti kartalle. Mittaus täsmäsi melko hyvin puimurin satokarttatietoihin, koska kasvit viihtyvät multavassa maassa. Muokkauskerroksen ja sen alla olevan kerroksen maalajijakauma oli myös hyödyllistä tietoa", Alasaari tiivistää.

"Tarkoitukseni on hyödyntää maaperätietoja ensi kevään kylvöissä. Multavampiin paikkoihin laitan hieman pienemmän siemen- ja lannoitemäärän. Yhdistämällä maaperätiedot kasvustoindeksi- ja satokarttoihin saan erittäin tarkan kylvökartan."

Maaperäskannauksesta saatu tieto oli sen verran kiinnostavaa, että Alasaari aikoo jatkaa skannauksia.

"Täsmäviljelyyn liittyviä työkaluja alkaa olla aika paljon tarjolla. Nyt pitää vaan osata valita oikeat työkalut omalle tilalle", Alasaari sanoo.

Jussi Knaapi tekee maaperän skannauksia ympäri Suomen. Skannaus tehdään silloin, kun lohkolla ei ole kasvustoa eli keväällä tai sadonkorjuun päätyttyä. Tilauskirjat tälle vuodelle alkavat olla täynnä, koska traktorilla ajettava reitti pitää suunnitella etukäteen.

"Maan kasvukunnon selvittäminen selvästikin kiinnostaa viljelijöitä, etenkin, kun maan multavuuden edullisista vaikutuksista on puhuttu paljon. Jatkamme skannauksia ensi vuonna ja järjestämme myös työnäytöksiä. Skannaukseen ja siihen liittyvään neuvontakokonaisuuteen voi käyttää Neuvo 2020 -rahaa", Knaapi kannustaa.

Skannauspalvelun ja siihen liittyvän neuvonnan arvonlisäverottomaksi hinnaksi Knaapi kertoo noin 50 euroa hehtaarilta. Hintaan sisältyvät digitaaliset kartat, jotka voi syöttää melko helposti olemassa oleviin täsmäviljelyjärjestelmiin. Päivässä ehtii skannata useampia kymmeniä hehtaareita.

Knaapilla on myös drooni, jota voi käyttää pystyssä olevien kasvustojen kuvaamiseen. Droonilla saa lisätietoa muun muassa lohkojen vesitaloudesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitä nykyään saa tehdä?

Maanmuokkaus on tarpeen metsien hiilinielun lisäämiseksi

Turvemaita voi viljellä myös niin, ettei hiilidioksidipäästöjä juuri synny