Suomalainen Maaseutu

Pieni maitotila ei tingi eläinaineksen laadusta – "Lehmä ei ole kuitenkaan pelkkä maidontekokone"

Jenna Lampisen ja Petri Lahtisen 20 lypsävän maidontuotantotilalla panostetaan määrän sijasta laatuun. Kuluvan vuoden aikana tilalla on juhlistettu myös kolmea satatonnaria.
Anne Anttila
Faban jalostusasiantuntijana toimiva Jenna Lampinen hyödyntää osaamistaan myös omalla tilallaan. Mukana tilan töissä ovat myös perheen pikkuisännät, Pyry, 3 ja reilun vuoden ikäinen Max.

Kyyjärven keskustassa, vesistön rannalla sijaitsevalla Petri Lahtisen ja Jenna Lampisen lypsykarjatilalla katse maidontuotannon tulevaisuuteen on vahva. Tilalla on 20 lehmän parsinavetta sekä ajanmukaiset tilat nuorkarjalle. Isäntäpari pitää tärkeänä, että ketju pellolta navettaan on katkeamaton ja karja voi hyvin.

"Vaikka tuotokset ovat pärjäämisen mittari, niin lehmä ei ole kuitenkaan pelkkä maidontekokone. Jokainen eläin on yksilö ja tämän kokoisella tilalla lehmät ovat myös niitä parhaita työtovereita", Jenna-emäntä puhelee hymyillen.

Isännän kotitilaa luotsaavat Petri ja Jenna ovat luoneet toiminnalleen selkeät askelmerkit. Maidontuotannon lisäksi Petri harjoittaa koneurakointia ja agrologiksi ylempi (AMK) opiskellut Jenna toimii tilan ulkopuolella Faban jalostusasiantuntijana.

"Tulin emännäksi taloon vuonna 2011 ja siitä lähtien olen tehnyt määrätietoista jalostustyötä myös oman karjan suhteen. Tulokset alkavat pikkuhiljaa näkyä. Rakenne on kohdillaan, terveys hyvä ja myös tuotostaso on kohtuullisen kova."

"Kestävyyden myötä myös pitkämaitoisten lehmien osuus on kasvanut ja keskituotostakin on saatu nostettua 11 500 kiloon. Tavoitteeksi olemme asettaneet 12 000, mutta olemme tyytyväisiä, jos saamme pidettyä lukemat nykyisellä tasolla."

Tilan tuotostasosta kertoo myös navetan satatonnarit, Hertta ja Alinda sekä edesmennyt Vilja. Niistä jokainen nousi kuluvan vuoden aikana satatonnarikerhoon.

Erityisesti tilan omiin kasvatteihin lukeutuva Hertta on vetänyt Jennan mukaan tilahistorian kovimpia tuotoskausia.

"Maitokilot eivät ole tulleet kuitenkaan lahjaksi. Niiden eteen täytyy tehdä töitä ja matkassa täytyy olla myös onnea, mutta pitkämaitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös perimät. Niinpä pidän tärkeänä, että pikkuvasikat tulisi genomitestata."

Myös kasvatus vasikasta hiehoksi vaatii jalostusasiantuntijana toimivan Jenna-emännän mukaan tietoa, taitoa ja tarkkuutta.

"Paras syntyy laadusta. Jatkoa ajatellen hieho tulee myös tiineyttää ajallaan, jotta ensimmäinen poikiminen ajoittuisi kahden ikävuoden tietämille. Kestävyyttä ja pitkämaitoisuutta ajatellen, poikimisia tulisi olla kuitenkin mahdollisimman vähän."

Lahtisen tilan ayrshire-karja on myös muuten tarkan seurannan alla.

"Tuotostarkkailun lisäksi seuraamme säännöllisesti myös karjan terveyttä. Raporttien lisäksi hyvänä apuna toimivat myös omat silmät."

Jennan ja Petrin haaveissa on myös uusi robottipihatto sekä karjamäärän lisääminen.

"Laajennusprosessi elää vielä omaa elämäänsä, mutta unelmat ovat tärkeä osa kehitystä. Meidän tilanteessa, kun asumme keskellä kylää ja vesistön äärellä, laajentaminen vaatisi kuitenkin tilakokonaisuuden siirtämistä kokonaan uuteen paikkaan. Olemme heittäneet ilmoille jopa sellaisen ajatuksen, että ostamme jostakin päin Pohjanmaata maatilan, otamme lehmät mukaan ja rakennamme uuden elämämme sinne", Jenna paljastaa hymyillen.

Jos ja kun isäntäparin haave toteutuu, niin Jenna aikoo jatkaa karjanjalostuksen suhteen tutuilla toimintalinjoilla.

"Olipa niitä lehmiä sitten robotillinen tai kaksi, niin yksilöllisyyttä ei unohdeta. Tilamme vahvuudet ovat tällä hetkellä hyvä tuotostaso, korkeatasoinen säilörehu sekä helppohoitoiset lehmät, joten tällä paketilla on hyvä rakentaa siltaa myös tulevaisuuden maidontuotantoon."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lehmien laitumellelaskut ovat Ruotsissakin suosittuja – nyt nuori tuottaja järjestää ensimmäisen "sisällepäästötapahtuman"

Maidontuotanto vaatii pelisilmää

"Karja tarjoaa paljon palkitsevia hetkiä"