LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

Nämä merkit kertovat metsäautotien huonosta kunnosta – perusparannus on hyvä investointi

Perusparannus kannattaisi toteuttaa 20–30 vuoden välein. Kunnossa oleva tie edistää puukauppaa ja on siten kannattava investointi.
Markku Pulkkinen
"10–30 sentin murskekerroksella saadaan tielle kantavuus. Murskeen hinta on noin puolet tien kaikista kustannuksista. 50-millisen murskeen päälle levitetään hienompi, lanattava kulutuskerros", Essi Laaksonen kertoo

Otso Metsäpalvelut Oy:n asiakasvastaava Essi Laaksonen tarkastelee rakenteilla olevaa metsäautotietä Lohjan Hirsviidassa.

"Hyvältä näyttää. Tie on neljä metriä leveä ja ojat on luiskattu kuten pitääkin. Murskeen ajo jatkuu, kunhan tiepohja kuivahtaa sateen jäljiltä", Laaksonen kuvailee.

Kyseinen uusi metsäautotie on kilometrin mittainen ja se rakennettiin pääosin vanhan ajouran päälle. Uusien metsäteiden rakentamista yleisempää on olemassa olevien teiden perusparantaminen. Perusparannuksia pitäisi Laaksosen mukaan tehdä huomattavasti nykyistä enemmän.

"Jos tiekunta uinuu, saattaa perusparannus ja jopa tien hoitaminen unohtua. Merkkeinä peruskunnostuksen tarpeesta ovat muun muassa tiehen syntyneet urat, esiin nousseet maakivet, ojien toimimattomuus ja vaikea kelirikko. Uuden metsätien rakentaminen on noin puolet kalliimpaa kuin vanhan peruskorjaaminen ja siksi olemassa olevista teistä kannattaa pitää huolta."

"Nykyinen kuljetuskalusto vaatii metsäteiltä aikaisempaa enemmän. Vanha tie ei välttämättä kestä enimmillään 76 tonnin painoisia autoja. Myös kääntöpaikkoja on usein tarpeen laajentaa", Laaksonen sanoo.

Perusparannuksia puoltaa myös se, että hyvän tien varrella olevan metsäpalstan ja lomakiinteistönkin arvo on korkeampi. Myös metsänhoitotöiden mielekkyys lisääntyy, kun palstan viereen pääsee autolla.

Metsäautotien perusparannus lähtee liikkeelle tiekunnan aktiivisuudesta. Kun tiekunnan kokous on pidetty ja siellä tehty päätös perusparantamisesta, sujuu prosessi sen jälkeen asiantuntijoiden johdolla sujuvasti. Otso Metsäpalvelut on yksi metsäteiden perusparannuksia suunnitteleva ja toteuttava taho, mutta myös monet metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyrittäjät toteuttavat tie projekteja.

"Asiantuntija vastaa yleensä perusparannuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tarvittavien lupien ja ilmoitusten tekemisestä ely-keskukseen ja metsäkeskukseen. Tien saa halutessaan avaimet käteen -palveluna", Laaksonen kertoo.

Yksityistielaki muuttui tämän vuoden alussa ja nyt tiekunnan päätöksen jälkeen pitää odottaa kolmen kuukauden valitusaika ennen kuin päätöksen voi panna toteen.

"Harvoin tiekunnan päätöksistä kuitenkaan valitetaan, kunhan asiat kerrotaan avoimesti kaikille osakkaille. Päätös tien perusparantamisesta tehdään tiekunnan kokouksessa määräenemmistöllä."

"Kun päätös on tehty, valmistuu tie yleensä 1–1,5 vuodessa. Päätökset perusparannuksista kannattaisi tehdä nyt syksyllä, jolloin valitusaika on ohi kevääseen mennessä ja maan sulettua päästään töihin", Laaksonen kannustaa.

Metsätien perusparantamisen keskimääräinen, arvonlisäveroton hinta on ollut koko valtakunnassa noin 16 000 euroa kilometriltä. Mäkisessä maastossa ja turvemailla hinta nousee. Etelä-Suomessa hintaa nostaa kalliimpi murske.

Metsäautotien perusparantamiseen saa Kemera-tuen, joka on 50 prosenttia kustannuksista. Uuden metsätien rakentamiseen Kemera-tukea saa 30 prosenttia. Pohjois-Suomessa tukitasot ovat hieman korkeammat.

Kemera-tuen saamisen edellytyksenä on, että metsätalouden liikenteen osuus tiellä on vähintään 30 prosenttia ja tie on vähintään 500 metriä pitkä. Kyseessä pitää olla myös vähintään kahden maanomistajan yhteishanke. Kemera-tukea on Laaksosen mukaan riittänyt hyvin kaikille hakijoille.

Metsänomistaja voi vähentää oman maksuosuutensa tiestä metsäverotuksessa 15 prosentin vuosipoistoin niin pitkään, että poisto on kokonaan tehty.

Laaksonen muistuttaa, että valmista tietä pitää myös hoitaa.

"Metsätie vaatii vähintään yhden lanauksen vuodessa. Vesakot pitää murskata joka toinen vuosi ojan takaluiskaan saakka, sillä reunakasvillisuus varjostaa tietä ja hidastaa sen kuivumista."

Tiekunnan on lain mukaan pidettävä kokous vähintään neljän vuoden välein. Tiekunnan hallinnon ja taloudenpidon voi ulkoistaa Otso Metsäpalveluiden tai muiden tieisännöitsijöiden hoidettavaksi, jos tiekunnan pyörittäminen tuntuu hankalalta.

Onnistunut metsätien perusparannus

  • Aktiivinen tiekunta ja yhteinen tahto hoitaa tie hyvin.
  • Osaavan kumppanin valinta perusparannusprojektin vetäjäksi ja valvojaksi.
  • Kattava suunnitelma perusparannuksen toteuttamisesta. Tarvittavien lupien hakeminen Ely-keskukselta. Kemera-tuen hakeminen Metsäkeskukselta.
  • Työn toteuttamisen kilpailutus ja laadukkaan rakentajan valinta. Huolellinen valvonta toteutuksen eri vaiheissa. Perusteellinen vastaanottotarkastus.
  • Tiekunnan päätös vuosittaisista hoitotoimista ja hyvän kumppanin valinta tien hoitoon ja mahdollisesti myös tien isännöintiin.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Fazer tuplaa kauramyllyliiketoimintansa kapasiteetin – investoi yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomeen ja Ruotsiin

Ex-ministeri perää Suomelta rohkeutta käyttää metsiä - ”Ihmisiltä on hämärtynyt käsitys, mistä raha Suomeen tulee"

Satakunnan Kansa: Syyttäjä vaatii tiekunnan entiselle puheenjohtajalle ehdollista vankeutta metsätien parannushankkeesta – epäillään muuttaneen rahoitushakemusta omaksi edukseen