LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

60-vuotias Palax menestyy jo Keski-Euroopankin klapimarkkinoilla: "Monessa asiassa olemme tuotekehityksessä jo suunnannäyttäjä"

60-vuotista klapikonevalmistustaan tänä vuonna juhliva Palax ei unohda kotimaan markkinoita, mutta kasvunsa se hakee Euroopasta. Se edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä ja panostamista isoihin ammattikoneisiin.
Arto Takalampi
Palax uudistaa mallistoaan säännöllisesti ja pääpaino on keskikokoisissa koneissa. Pienemmistä malleista on vähitellen luovuttu ja vastaavasti panostettu isoihin koneisiin. Asentajat Mikko Moilanen (vas.) ja Paavo Peltomaa kokoavat linjalla C900-pyörösahakonetta.

Ylistaron Terästakomo Oy:n valmistama klapikone on kokenut melkoisen muodonmuutoksen 60 vuoden aikana.

Mallisto on muuttunut sirkkelistä isoiksi, ammattilaisten käyttämiksi klapitehtaiksi, päämarkkina-alueeksi vakiintunut Eurooppa, omistus siirtynyt Viitamäen perheyhtiöltä monialakonserni Terra Patris Oy:lle vuonna 2007 ja aputoiminimi sekä tuotemerkki Palax vakiintunut myös yrityksen ”nimeksi”.

"Olemme tällä hetkellä kotimaan markkinajohtaja. Kaikkiaan olemme valmistaneet yhteensä 60 000 klapikonetta", laskee Ylistaron Terästakomo Oy:n toimitusjohtaja Pekka Himanka.

Palaxin tuotekehitystä ja toimintaa ohjaa Himangan mukaan selkeä valinta: se valmistaa isoja ammattilaiskoneita päätoimisille polttopuuyrittäjille etenkin päämarkkinoille eli vientiin.

"Hinnalla me emme halua kilpailla. Me valmistamme laadultaan parhaita, käyttövarmoja ja tehokkaita koneita, joita ammattilaiset Keski-Euroopassa haluavat ostaa", hän linjaa.

Tähän nojaa myös sen markkinoiden kehitys, josta vielä vuosikymmen sitten Suomen, Ruotsin ja Norjan osuus oli yhteensä 75 prosenttia. Nyt viennin painopiste ja ennen kaikkea volyymien kasvu tulee keskisestä Euroopasta.

Vienti kattaa jo kaksi kolmasosaa ja vientimaita on kolmisenkymmentä. Keski-Euroopan lisäksi vientiä on itäiseen Eurooppaan eli Venäjälle, Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Baltian maihin.

"Nämä muodostavatkin eniten kasvavan markkina-alueemme", Himanka korostaa.

Kotimarkkinoitaan Palax ei kuitenkaan ole hylännyt, päinvastoin. Skandinavian maiden markkinaosuus on edelleen huomattava, ja se otetaan huomioon tuotekehityksessä.

Pohjolassa polttopuu on kuitenkin halkaisijaltaan pienempää ja pehmeänpää, eli se tehdään pienemmillä koneilla kuin Keski-Euroopassa.

"Haluamme kehittää nykyisiä koneita entistä paremmiksi kuuntelemalla käyttäjiä. Markkinaosuuden säilyttäminen edellyttää, että mallistoa on uudistettava säännöllisesti ja koneissa on oltava aina jotain uutta", Himanka sanoo.

Aikanaan Palax joutui lähtemään vähän takamatkalta Eurooppaan, koska sillä ei ollut kokemusta sikäläisistä kovista ja isoista puulajeista. Himangan mukaan ero on kuitenkin ajat sitten kurottu umpeen ja menty jo ohikin.

"Monessa asiassa olemme tuotekehityksessä jo suunnannäyttäjä, jonka ratkaisuja meitä nuoremmat yritykset kopioivat", hän naurahtaa.

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli klapikoneiden kulta-aikaa, jonka jälkeen yleinen talous- ja markkinatilanne käänsivät myös Palaxin volyymit ja liikevaihdot laskuun. Vuodesta 2014 markkinatilanne kuitenkin kohentui, ja yritys itsekin panosti tietoisesti kehitykseen.

"Neljä viime vuotta olemmekin kasvaneet. Viidennes kasvusta on tullut kotimaasta ja loput viennistä. Euromääräisesti viennin arvo on lähes tuplaantunut", Himanka sanoo.

Hänen mukaansa kovimmat kilpailijat tulevat Euroopasta, kun taas kiinalaiset halpiskoneet eivät ole varteenotettava kilpailija. Kilpailua on luonnollisesti myös konsernin omien merkkien Japan ja Hakin kanssa vientimarkkinoilla.

Palax poikkeaa niin Japasta ja Hakista kuin ulkomaisistakin kilpailijoistaan siinä, että se valmistaa sekä ketju- että pyörösahakoneita, molempia saman verran. Muut keskittyvät pääasiallisesti ketjukoneisiin.

Samankokoinen ketjukone on pyörösahaa halvempi, koska se on rungoltaan pienempi ja yksinkertaisempi, mutta…

"Ammattilainen osaa kuitenkin arvostaa pyörösahan nopeaa katkaisua, pienempää purumäärä ja kovametalliterää, joka on lähes huoltovapaa. Nämä korostuvat, kun koneella ajetaan tuhansia kuutiometrejä", Himanka huomauttaa.

Monialayritys Terra Patris Oy:n on siitä mielenkiintoinen yritys, että se omistaa kolme merkittävää suomalaista klapikoneyritystä: Palaxia valmistavan Ylistaron Terästakomo Oy:n, Japaa valmistavan Laitilan Rautarakenne Oy:n ja Hakki Pilkettä valmistavan Maaselän Kone Oy:n.

Näiden yhteinen kotimaan markkinaosuus on arvion mukaan noin kolme neljäsosaa.

Ylistaron Terästakomon toimitusjohtajan Pekka Himangan mukaan yritykset kilpailevat keskenään normaalisti vientimarkkinoilla, jossa kaikilla on omat jakeluketjut. Sama koskee myös myyntiä kotimaassa, jossa Palaxia markkinoi Hankkija.

"Teemme paljon toki myös yhteistyötä. Esimerkiksi tuotekehityksessä katsomme, kannattaako kaikkien kehitellä samanlaisia ratkaisuja, joskin kaikilla on erilainen tapa tehdä koneita", hän sanoo.

Suurin hyöty tulee konsernitasolla tiettyjen peruskomponenttien ja materiaalin yhteishankinnoista. Koneiden erilaisuus rajoittaa jonkin verran samojen komponenttien hyödyntämistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Laatu ratkaisee klapikaupat

Yle: Klapikoneista aiheutuvat onnettomuudet nousussa – joka kymmenes vamman saanut on alaikäinen

Klapikonekauppa kiihdyttää tahtiaan – Palaxin tuotannosta 60 prosenttia menee maailmalle