LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Suomalainen Maaseutu

Tällainen on vuohien karusellilypsyasema – varmuutta investoinnille antoi Juustoportin kanssa tehty tuotantosopimus

Halmelan vuohitilan vuohet, samoin kuin niiden hoitajat, viihtyvät erinomaisesti modernissa eläinhallissa. Lypsäminenkin käy nopeasti uudella karusellilypsyasemalla.
Markku Pulkkinen
Jonna ja Eero Ukkola kertovat, että uuteen pihattoon on aina kiva mennä töihin. Ilmapaljeverhoin peitetyt ikkunat ovat melko pienet ja sijoitettu ylös, jotta viima ei pääse viilentämään hallia. Kylmyys alentaa huomattavasti vuohien maitotuotosta.

Sorkat vinkuvat vaneria vasten, kun lypsyltä tulleet vuohet laskettelevat mäkeä leikkipuistosta pihattoon siirretyssä liukumäessä. Väljässä pihatossa on muutenkin tilaa peuhata ja pomppia.

Loppilaisen Halmelan vuohitilan yrittäjät Eero ja Jonna Ukkola pohtivat muutama vuosi sitten yhden robotin lypsylehmäpihaton rakentamista, koska luomutilalla oli paljon viherlannoitusnurmia, mutta ei eläimiä niitä hyödyntämään.

"Lypsylehmäpihaton kustannukset ja riskit tuntuivat kuitenkin liian suurilta. Sitten tutustuimme vuohenmaidon tuotantoon ja päätimme tehdä siitä tilan uuden tuotantosuunnan. Vuohetkin käyttävät nurmirehua ja investointikustannus jäi noin kolmanneksen pienemmäksi lehmäpihattoon verrattuna", Eero Ukkola perustelee nykyistä tuotantosuuntaa.

Vuodesta 2015 yrittäjinä toimineet Ukkolat aloittivat vuohien kasvattamisen ja lypsämisen kaksi vuotta sitten. Uusi pihatto valmistui kuluvan vuoden huhtikuussa. Varmuutta investoinnille antoi Juustoportin kanssa tehty tuotantosopimus.

"Olemme yksi Juustoportin kymmenestä sopimustilasta. Näiden tilojen lisäksi vuohenmaitoa lypsetään Suomessa vain muutamalla tilalla", Jonna Ukkola valottaa.

Juustoportti käyttää vuohenmaitoa kolmen kovan ja yhden pehmeän vuohenmaitojuuston valmistamiseen. Osa maidosta myydään muille juustonvalmistajille.

Ukkolat tuotavat myös vuohenlihaa, jonka he myyvät suoraan tilapuodistaan. Vuohet teurastetaan ja lihat paloitellaan Torpparin Lihassa Punkalaitumella.

Pihaton perusratkaisuksi yrittäjät valitsivat Weckmanin teräsrunkoisen hallin. Kokonaisuuden lypsyasemineen suunnitteli arkkitehti Jouni Pitkäranta. Hallin pystytysporukan lisäksi rakentamisesta vastasivat paikalliset kirvesmiehet. Aitarakenteet ja portit Eero Ukkola teki itse pitkästä putkesta, koska markkinoilla on melko vähän vuohitiloille sopivia kalusteita.

"Halusimme eläinhalliin sellaiset ratkaisut, että pihatto on helppo muuttaa muuhun käyttöön, jos sellainen tarve joskus tulee. Lattia on tehty maanpinnan tasoon ja kaksi ruokintapöytää on nostettu 60 senttiä maan pinnasta harkoilla ja hiekkatäytteellä. Syöttöpöydät saa siten helposti poistettua, jolloin jäljelle jää tasalattiainen halli. Hallin pohja asvaltoitiin, koska vuohet eivät tarvitse betonilattiaa. Samalla asvaltoimme myös hallin piha-alueet", Eero Ukkola kuvailee.

Vuohilla on olkikuivutus ja olkien alla on ohut kerros turvetta. Oljet levitetään kuivittavalla seosrehuvaunulla kerran viikossa 3,5 metriä leveältä ruokintapöydältä. Kuivikkeet ja lanta tyhjennetään pihatosta kaksi kertaa vuodessa.

Pihattoinvestoinnin kokonaiskustannus oli reilut 750 000 euroa. Kustannusta nosti rakennuspaikalla ollut neljän metrin korkeusero, joka piti kalliota räjäyttämällä tasata.

Vuohiyrittäjien valitsema GEA-lypsyasema on uutta Suomessa. Vastaavanlainen, 24-paikkainen karusellilypsyasema on vain yhdellä toisella vuohitilalla Suomessa.

Hämeen ely-keskuksen nopeaan investointitukihakemuksen käsittelyyn ja hyvään palveluun yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä. Myös rakennuslupa tuli nopeasti. Ympäristöluvan käsittely Lopen kunnassa oli kuitenkin takkuista ja luvan saaminen kesti yhdeksän kuukautta. Yrittäjät toivovat, että ympäristölupaprosessi sähköistettäisiin samaan tapaan kuin rakennusluvan osaltakin on tehty.

Vuohet sopivat Ukkoloiden mukaan täydellisesti luomutilan muuhun tuotantoon.

"Myymme edelleen kaiken luomusadon teollisuuteen, koska saamme sieltä luomuviljalle paremman tuoton. Vuohien rehuksi käytettävän tavanomaisen viljan ostamme muilta tiloilta. Vuohituotantoa ei ole tarkoituskaan siirtää luomuun, sillä luomumaidolle ja -lihalle ei ole oikein saatavissa lisähintaa", Eero Ukkola perustelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keski-Soinit siirtyvät robottinavettaan vaiheittain – "Haluamme olla sydänverellä ja sataprosenttisesti maidontuottajia"

Tutkimus: Iloisen tai surullisen määkinän kuuleminen vaikuttaa vuohien tunnetilaan

Korkeasaari on kuin Nooan Arkki – "Käynnissä on hurja luonnon monimuotoisuuden kato ja usein syy on ihmisen toiminnassa"