Kuortanelainen huoltoyrittäjä: "Raskain vuosi 10-vuotisella yrittäjäuralla, huoltotöitä olisi, muttei tekijöitä" - Suomalainen Maaseutu - Maaseudun Tulevaisuus
Suomalainen Maaseutu

Kuortanelainen huoltoyrittäjä: "Raskain vuosi 10-vuotisella yrittäjäuralla, huoltotöitä olisi, muttei tekijöitä"

Pysyvä pula ammattitaitoisista työntekijöistä sekä maatalouden huono kannattavuus pakottivat sulkemaan sivutoimipisteen.
Arto Takalampi
Yrittäjä Jukka Lammen mukaan varastossa kannattaa pitää eniten liikkuvia osia, mutta myös tämän moottorin öljynpaineanturin kaltaisia kriittisiä osia. Sen rikkoutuminen kun pysäyttää traktorin siihen paikkaan.

Huoltoyrittäjä Jukka Lampi Kuortaneelta Etelä-Pohjanmaalta sanoo, että kuluva vuosi on ollut raskain hänen 10-vuotisella yrittäjäurallaan ja 20 vuoden konehuoltaja-aikanaan.

Yrityksellä Konehuolto Palvelu Lampi Oy:llä on ollut Kuortaneen huollon lisäksi sivutoimipiste Lappajärvellä, jonne toiminta laajeni vuonna 2010. Viime kesänä sivutoimipiste jouduttiin lakkauttamaan.

"Pysyvä pula ammattitaitoisista työntekijöistä sekä yleinen maaseudun tilanne eli maatalouden huono kannattavuus johtivat tähän. Pettymys oli tietenkin suuri, kun oli panostanut huoltoon, mutta sitten joutui purkamaan sen", Lampi sanoo.

"Pään sisällä olen varmaan suurimmat taisteluni käynyt, että jouduin heikentämään palvelua. Vähitellen olen alkanut antaa itselleni periksi, että näin se vain meni."

Työvoimapula on ollut käytännön arkea myös Kuortaneen huollossa, kun ammattitaitoisia työntekijöitä ei ollut saatavilla. Töitä paiskittiin pitkään vain kahden asentajan voimin ja jonossa oli jo yli kuukauden työt.

Nyt tilanne näyttää Lammen mukaan huomattavasti valoisammalta ja asentajiakin on jo viisi.

"Työntekijöitä on kyllä saatavissa, mutta suurimmalla osalla alan koulutus ja kokemus puuttuvat. Koneiden tekniikka on kuitenkin niin kehittynyt, että vaativasta työstä suoriutuminen vaatii vahvaa ammattiosaamista", Lampi sanoo.

"Mutta jos motivaatio on kohdallaan, olen ollut valmis opettamaan."

Jukka Lammen isä Eero Lampi perusti konehuollon jo vuonna 1974. Jukka tuli mukaan vuonna 1997 ja 2008 yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos. Yrityksen päätoimiala on pysynyt koko ajan traktoreiden ja työkoneiden huollossa, ja vuosien mittaan huoltotiloja on laajennettu.

"Huolto ja korjaaminen ovat nyt paljon haasteellisempaa ja enemmän aikaa vievää kuin isän aikaan, jolloin vaihdelaatikko korjattiin päivässä. Nyt vie pelkästään toista päivää ennen kuin edes pääsee sähköä ja hydrauliikkaa täynnä olevaan laatikkoon", Lampi kuvaa muutosta.

Yritys on toiminut lähes koko ajan Valtran ja sittemmin myös muiden Agcon koneiden sopimushuoltajana. Agcolta saatava huoltokoulutus onkin Lammen mukaan tärkeää.

"Nyt koulutus on vielä muuttunut aiemmasta yleiskoulutuksesta enemmän täsmäkoulutukseksi, jossa edetään tasolta toiselle. Näin uusi kaveri pääse alusta liikkeelle."

"Yrittäjän kannalta muutos toiseen suuntaan oli, että eurooppalaiseen tapaan tämä koulutus muuttui maksulliseksi", Lampi sanoo.

Hänellä on kokemusta Valtroista siitä lähtien, kun merkin tekniikka lähti kehittymään Hitec-mallista ja sen sähköhydraulisesta suunnanvaihtajasta. Hän antaa sekä Valtralle että Agco Powerille kiitosta niiden tuotekehityslogiikasta.

"Hyväksi havaittua toimintaperiaatetta ei ole yhtä mittaa muunneltu. Koneiden kehittyessä voidaan uutta tekniikkaa asentaa vanhoihinkin koneisiin ja näin nuorentaa niitä", hän havainnollistaa.

Samaan tähtää myös reman-toiminnon yleistyminen eli voimansiirtojen ja moottoreiden uudelleenkäyttö. Kalliit komponentit tulee täysin kunnostettuina, mutta alkuperäisosaa edullisempana käyttöön.

"Helpotusta huoltoyrittäjälle tuo myös uusi Valtra Connect -palvelu, jossa etänä pystyy katsomaan vikakoodeista ja antureista, mikä koneessa on vikana", Lampi sanoo.

Yrityksessä tehtiin kesällä muutos, että jatkossa kaikki isot huollot tehdään omissa huoltotiloissa. Ennen suuriakin huoltoja lähdettiin tekemään maakunnassa.

"Koneen tuominen tänne lavetilla tulee asiakkaalle edullisemmaksi. Täällä kone saadaan kerralla kuntoon, eikä huoltomiehen tarvitse ajella edestakaisin esimerkiksi varaosien vuoksi", Lampi sanoo.

"Huoltoautolla tehdään lähinnä paniikkihommia tai käydään laittamassa kone siirtokuntoon. Lavettikuljetuksiakin pystyy järjestelmään meno-paluu-kuljetuksina."

Yrittäjänä Lampi pääsee enää harvemmin käytännön työhön, sillä yrityksen käytännön pyörittäminen vie suurimman osan ajasta. Vaimo Anu Lampi hoitaa puolipäiväisesti paperityöt.

"Joitain simppeleitä hommia ehdin joskus tehdä tai sitten tosi haastavia. Niiden tekeminen ajoittuukin iltakuuden ja aamun väliin, jolloin on aikaa rauhassa keskittyä vikaan", hän sanoo.

"Kun ei päivittäin pääse enää ruuvaamaan, jää myös puuttumaan siinä onnistumisesta tuleva mielihyvä, jonka avulla jaksaa eteenpäin. Risusavotta ja paikallinen tractor pulling -harrastus kuitenkin tasapainottavat tätä", Lampi sanoo.

Juttu on julkaistu 11.11. ilmestyneessä Suomalaisessa Maaseudussa, joka ilmestyi Postin lakon takia vain näköislehtenä.

Lue lisää

Iso investointi kirittää huoltoyrittäjää – "En kuvittelekaan, että tällaista maksetaan takaisin kymmenessä vuodessa"

Janne Jurva urakoi tuhat hehtaaria kahdesti kasvukaudessa – videolla kaatuu heinää

Turpeen alasajo näkyy jo konekaupassa ja -huollossa: "Se on vähentänyt myyntiämme tähän mennessä 800 000 euroa"

Valtra aloittaa viidennen sukupolven traktorimalliston julkistamisen sadan hevosvoiman luokasta