Suomalainen Maaseutu

Broileri syö pian kotimaista härkäpapua

Suomalainen Maaseutu 10.09.2017

Rehun kotimaisuusasteen nostaminen on tarkkaa työtä. Tuontisoijaa on jo korvattu kuoritulla kauralla, herneellä ja rypsirouheella. Myös härkäpavussa riittää potentiaalia.


Kirsi Haapamatti

A-Rehun siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhala kertoo, että uusia rehuja kehitetään jatkuvasti sopimustiloilla. Niihin kuuluu myös Juha Kortesmäen tila.

Saavumme Seinäjoen Alakylässä sijaitsevan broilerhallin asvaltoidulle pihalle. Sen pidemmälle ei toimittaja pääse.

En pääse näkemään hallin sisällä sirkuttavia reilun viikon ikäisiä untuvikkoja. Näin käy, kun yhdessä A-Rehun siipikarjarehujen kehittämispäällikkö Anne Rauhalan ja tilallinen Juha Kortesmäen kanssa toteamme, että tautiriski on liian suuri. Minulla on kotona parvi maatiaiskanoja, eikä harraste- tai isompienkaan kanaloiden ole hyvä olla kosketusetäisyydellä. Ei, vaikka broilertilavierailulla kävijät suojataan suoja-asuilla ja hygienialla taiten.

"Se, että kierto on meillä näin suljettu, on monelle ihmetyksen aihe. Etenkin Euroopan ulkopuolelta tulevat vieraat eivät millään tahdo käsittää, miten tarkasti meillä tautiriskiä minimoidaan", Anne Rauhala sanoo ja viittaa Kortesmäenkin tilalla kesällä vierailleeseen korealaisdelegaatioon.

"Meillä kaikki sijaitsee lähellä. Munittamo, hautomo, kasvattamo ja teurastamo ovat kahdentoista kilometrin säteellä halleista, ja yhteistyötahot ovat aina samat", Juha Kortesmäki selvittää.

Kortesmäen tilan broilerit syövät yksinkertaisesti, mutta punnitusti. Broilerit aterioivat A-Rehun tilan siiloihin tuomaa rehua, ja lisänä oman tilan kokonaista vehnää.

Linnut saavat elämänsä aikana neljää erilaista rehua, iästä riippuen. Tipunrehussa korostuu valkuaisen määrä ja vitamiinit, lopetusikää lähestyvän linnun sapuska on energiapitoisempaa. Paitsi rehun koostumus, myös sen rakenne muuttuu linnun kasvaessa. Alussa rehu on hienojakoista muretta, myöhemmin rouhetta ja raetta.

"Loppua kohden vehnän määrää lisätään", Kortesmäki lisää.

Ruuan laadun lisäksi myös sen jakelu muuttuu broilerin viiden viikon elämän aikana.

"Ruokinta- ja juomalaitteiden säätöjen on oltava linnuille optimaaliset. Alussa tipu painaa vain 40 grammaa, mutta sen pitää silti jaksaa pienellä nokallaan painaa juoma-automaatin nippaa. Tätä helpotetaan muuttamalla vedenpainetta. Ruokintakupit ovat myös alussa matalalla. Tätä kaikkea seurataan tarkasti", Juha Kortesmäki sanoo.

Vettä ja ruokaa on Kortesmäen eläimillä tarjolla jatkuvasti. Rehulaatujen välillä ruokintalinjasto ajetaan tyhjäksi.


Kortesmäen broileritila tuottaa vuodessa noin 520 000 lintua. Kerrallaan halleissa on 75 000 – 85 000 broileria.

A-Rehujen Anne Rauhala sanoo, että broilereiden ruuan kotimaisuusastetta on jatkuvasti pyritty nostamaan. Jo 80 % broilerin syömästä ravinnosta koostuu kotimaisista viljoista. Eikä työ lopu vieläkään.

"Olemme juuri kehittämässä uutta rehureseptiä, jossa on mukana kotimaista härkäpapua. Kokeilun onnistuessa härkäpavulla voitaisiin entistä enemmän korvata tuontisoijaa. Nyt sitä on saatu korvattua jo aika hyvin kuoritulla kauralla, herneellä ja rypsirouheella."


Haasteena härkäpavun käytössä siipikarjanrehuissa on pavun sisältämät haitta-aineet. Härkäpapua ei voi antaa linnuille paljoa, eikä nuorille yksilöille lainkaan. Herneen käytön ongelmat puolestaan liittyvät saatavuuteen.

"Kuoreton kaura on ollut hyvä korvaaja soijalle, hyvän valkuaispitoisuutensa ansiosta. Mutta erilaiset kesät vaikuttavat kauran valkuaispitoisuuteen. Kaikki kaura ei sovi niin hyvin korvaamaan soijaa", Anne Rauhala sanoo.

Uusia rehureseptejä kokeillaan A-Rehun sopimustiloilla jatkuvasti.

"Tulokset näkyvät jo muutaman viikon jälkeen. Sitten voidaan jo sanoa, onko härkäpapu reseptiin hyvä lisä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit