Suomalainen Maaseutu

Hevonen on hoivatyön pyyteetön ammattilainen

Hevonen on yhä useamman kuntoutus- ja hoivatyön ammattilaisen työparina ja kumppanina.
Kirsi Haapamatti

Janitalla, 16, on hurja menneisyys. Tyttö oli karussa kaveriporukassa ja ajatteli, että maailma on paha ja pahalla se on myös palkittava. Hän eli kovin rajatonta elämää. Tytön kertomusta taustoistaan on häkellyttävä kuunnella, kun kontrasti nykyhetkeen on niin suuri. Janita nojaa päätään Urho-hevosen valkoiseen otsaan ja juttelee helliä sanoja. Hän ratsastaa, käy lukiota ja valmentaa lasten uimajoukkuetta.
– Olin ennen ihan hirveä. Kun tulin tänne, ajattelin, että kaikki ovat kusipäitä ja en kestä olla täällä. Nyt viihdyn tosi hyvin. Tämä on paras paikka. Ja Urho on tosi tärkeä.
Janita asuu Toiskan perhekodissa Ilmajoella. Paikan erikoisuuksiin kuuluu hevosavusteinen työskentely: hevoset ovat mukana sosiaalialan ammattilaisten kanssa auttamassa nuoria tunnistamaan tunteitaan, olemaan vuorovaikutuksessa ja kokemaan onnistumisia.
– Hevosen vaikuttavuus perustuu moneenkin asiaan. Onhan se iso eläin, joka jo olemuksellaan saa osakseen kunnioitusta. Hevosen kanssa toimiessa saa valtavasti erilaisia impulsseja. Hevosen liikkeet ja lämpö, vaikkapa selästä käsin, aiheuttavat yli sata liikeimpulssia minuutissa. Kehollisuus vaikuttaa myös ihmisen aivoihin, Toiskan hevostoiminnasta vastaava Teea Ekola selittää.
– Hevoset eivät valehtele, Janita lisää.
– Eivätkä ne jää muistelemaan menneitä, kuten ihmiset. Hevosten kanssa olen oppinut olemaan oma itseni.

Kenties tunnetuin hevosavusteinen hoivatyön muoto on ratsastusterapia, mutta Toiskan esimerkki kertoo, että muita sovelluksia on runsaasti. Toiskan hevoset ja hevostallin arki sitouttavat perhekodin asukkaat mukaan yhteisöön. Teea Ekola kuvaa ”hevonpaskajoogaksi” karsinoiden siivousta, joka sekin on Toiskassa osa kuntoutusta:
– Tottakai siinä hevosen boksi puhdistuu, mutta se ei ole tärkein asia. Fyysinen työ parantaa kehonhallintaa ja siivoaminen antaa tänne tulevalle nuorelle onnistumisen tunteen. Se voi olla monelle aivan uusi tilanne. Minä osaan.
Toiskassa hevosten kanssa touhutaan monenlaista. Maasta käsin -harjoitukset ovat tärkeässä roolissa. Siinä nuori pääsee kokemaan, miten kehonkieli vaikuttaa hevoseen. Taloon tullessaan nuori saa itse valita hevosen, jonka kanssa haluaa harjoitella. Ratsastus Toiskassa perustuu centered ridingiin ja klassiseen ratsastukseen. Hevosavusteisesta toiminnasta vastaavat sosiaaliohjaaja, midnfulness-tunnetaitokasvattaja Teea Ekola ja ratsastuksenohjaaja Jenni Marttila.
Vaikka kaikki puuhailu hevostallilla voi olla hyväätekevää, Teea Ekola muistuttaa ammatillisuuden tärkeydestä.
– Toiminnan on oltava tavoitteellista ja tietoista. Uskon, että monenlainen hevosavusteinen toiminta tulee jatkossa lisääntymään. Soisin sen olevan ammattimaista. Pelkkä hevosharrastus ei ole vielä sosiaalipedagogista hevostoimintaa.

Ekola huomauttaa myös, että hevostoiminta on Toiskan perhekodissa vain osa toiminnasta. Erityisen tärkeänä Ekola pitää perhekodin ja tallin ihmisyhteisöä. Turvalliset, pysyvät aikuiskontaktit puuttuvat usein perhekotiin päätyviltä täysin.
Toiskan tallin 12 hevosesta seitsemän on mukana hevosavusteisessa toiminnassa eli osallistuu harjoituksiin nuorten kanssa. Hevoset eivät ole saaneet mitään erityistä terapiahevosen sertifikaattia. Niiden soveltuvuus työhön on kuitenkin koeteltu:
– On tärkeää, että me ohjaajat tunnemme nämä hevoset. Tiedämme, miten ne reagoivat ja miksi, ja osaamme sitten avata tilanteita myös nuorille. Vaikka minulla on pitkä kokemus sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta, en voisi työskennellä ainakaan kovin tehokkaasti vieraan hevosen kanssa. Pidämme myös jatkuvasti huolen, että hevosemme kehittyvät. Me Jennin kanssa harjoittelemme niiden kanssa ainakin kerran viikossa.

Tutuista ja ihmisen kanssa kommunikoimaan tottuneista hevosista huolimatta hevostoiminta ei ole taikuutta.
– Emme missään tapauksessa laita raivoavaa nuorta hevosen lähelle. Turvallisuus on aina mielessä, eikä ole reilua, että nuori purkaisi turhautumistaan hevoseen. Rauhoituttuaan nuori voi harjoitella hevosen kanssa maasta käsin.
Hevonen peilaa ihmisen käytöstä, ja melko pian ihminen huomaa, millaiset pienet eleet ja asennot karkottavat hevosen aitauksen nurkkaan. Ja miten hienovireisiä ovat ne merkit, joiden houkuttelemana hevonen tulee kysymään, mikä on.
Janita ja pilkullinen miniappaloosahevonen Urho kääntävät katseensa vastatuuleen. Samaan suuntaan.

Hevonen kuntouttajana
- Hevosavusteisia kuntoutusmuotoja käytetään mm. lasten ja nuorten, vanhusten ja esimerkiksi muistisairaiden parissa.
- Ratsastusterapia on tunnetuin muoto.
- Hevosavusteinen toiminta on myös ennaltaehkäisevää.
- Hippoliksen koordinoima Hevonen kuntouttajana -työryhmä verkosto koostuu hevosavusteisen toiminnan tekijöistä Suomessa. Työryhmä haluaa selvittää, miten hevosavusteista toimintaa tulisi kehittää lähitulevaisuudessa niin koulutuksen, tutkimuksen, yritysosaamisen ja yhteistyön osalta.
 

TEKSTI JA KUVA KIRSI HAAPAMATTI

Lue lisää

Hakkuuyritykset tuskailevat nousevia kustannuksia, joita ei ole saatu siirrettyä taksoihin – "Kassaan ei tahdo jäädä mitään"

Hienostunut tekniikka tarkentaa rehuntekoa – lähi-infrapuna kertoo laadun sekunneissa

Navetan laajentaminen oli omanlainen jännitysnäytelmä – "Eläimet oppivat robotille hämmästyttävän hyvin ja nopeasti"

Kärsämäellä toimiva lannoitetehdas onnistui ensimmäisenä maailmassa erottamaan käytetyistä paristoista lannoitteita pelloille – tuotteita myydään jo Australiassa ja Kanadassa