Suomalainen Maaseutu

Isäntäpari rakensi tilalleen biokaasulaitoksen

Suomussalmelaisella lypsykarjatilalla lämpö sekä valtaosa sähköstä otetaan omasta biokaasulaitoksesta. Marja-Riitta ja Markus Moilanen sanovat voimalan tuottaman hyödyn olevan vuosittain kymmeniä tuhansia euroja.
Anne Anttila
Oman biokaasulaitoksen ansiosta Marja-Riitta ja Markus Moilanen ovat lämmön ja osittain myös sähkön suhteen omavaraisia. Biokaasun toisena raaka-aineena käytetään lietettä, jota karja tuottaa 6-7 kuutiota vuorokaudessa.

Kauniin pihapiirin paraatipaikalla seisoo vihreäkupuinen reaktori. Moilasen maitotilan isäntäpari, Marja-Riitta ja Markus Moilanen myöntävät kolme vuotta sitten käyttöön otetun kaasuvoimalan yllättäneen sekä hyödyillään että helppoudellaan.
– Rakentamiseen meni noin 4 500 tuntia. Idea, suunnittelu ja työ pysyivät tiiviisti omissa kinttaissa, joten kokonaisuutta ajatellen olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen, kotitilaansa isännöivä Markus taustoittaa hymyillen.
Hintaa sähköä säästävälle kaasuvoimalalle tuli 262 000 euroa, sisältäen uuden lietesäiliön sekä osan apevaunusta. Karja ruokitaan samalla vaunulla.
– Vuosittaiset hyödyt voidaan mitata puhtaasti sekä rahassa että ajan säästössä, isäntäpari selvittää tyytyväisenä.

Kaasuvoimalan suunnittelusta ja rakentamista vastannut Markus-isäntä sanoo projektin käynnistyneen vuoden 2011 kesällä.
– Reaktori rakennettiin vanhaan, ulkoapäin eristettyyn lietesäiliöön. Idea on hyvin yksinkertainen. Navetasta tuleva liete pumpataan sekä ylivuotinen tai muuten huonompilaatuinen säilörehu työnnetään ruuvilla tiiviiseen, nesteen ja kaasun pitävään säiliöön. Seoksen lämpötila pidetään 35–39 asteessa, sekoitetaan ja lopusta huolehtivat bakteerit.
Lopuksi kaasupressun alle kerääntyvä metaanikaasu ohjautuu putkistoa pitkin biokaasuaggregaatille, joka seuraa tilan sähkönkulutusta ja tuottaa sähköä tarvittavalla teholla.
– Aggregaatin moottorista syntyy vastaavasti hukkalämpöä, joka otetaan lämmönvaihtimien kautta lämminvesivaraajiin talteen. Tällä lämmitetään tilan rakennukset sekä käyttövesi. Osa tarpeettomasta hukkalämmöstä työnnetään lämmönvaihtimen kautta ulos, koska kaikelle lämpöenergialle ei ole käyttöä, Markus selvittää.
Kaasua voidaan polttaa suoraan myös kaasupolttimella kattilassa. Tätä vaihtoehtoa käytetään esimerkiksi huoltojen aikana.

Oma biokaasuvoimala tuottaa tilan sähköstä yli 80-prosenttia ja tarvittavan lämmön 100-prosenttisesti. Tämän energiamäärän tuottamiseen tarvitaan vuorokaudessa 6–7 kuutiota lietettä ja talvella reilut 1 000 kiloa säilörehua. Kesällä säilörehua käytetään vähemmän.
– Laitoksen hyötyihin voidaan listata myös prosessista jäljelle jäävä rejektiliete, joka on lannoitteena paljon parempi kuin raakaliete. Liukoisen typen pitoisuus rejektilietteessä on noin 3 kilogrammaa kuutiossa ja raakalietteessä noin 1,8, Markus-isäntä tietää kertoa.
Moilasen maidontuotantotilalla on tällä hetkellä 55 lypsävää, joista valtaosa on rodultaan holsteinia.
Vuonna -98 valmistunut pihattonavetta sai vuoden 2004 tehdyn laajennuksen myötä myös päivitettyä tekniikkaa, kun lypsyasema vaihtui robottiin.
Tila työllistää isäntäparin lisäksi myös yhden ulkopuolisen työntekijän.
– Maidontuotannon tulevaisuus ei anna aihetta suuriin suosion osoituksiin. Epäilykseni on, että ennen talvea maidonhinta jälleen putoaa, Markus-isäntä huokaa.
Moilasen isäntäpari kuitenkin toivoo, että biokaasulaitos on tilan tukipilari myös tulevaisuutta ajatellen.
– Järjestämme laitoksen esittelykierroksia. Lisäksi olemme aloittaneet yhdessä Envitecpolis Oy:n kanssa biokaasulaitosten suunnittelu- ja konsultointipalvelun.

Idearikas isäntäpari suunnittelee biokaasun ympärille myös muuta toimintaa.
– Ajatuksissa pyörii projekti tilan omasta puhdistus- ja tankkausasemasta, jossa traktorit ja autot muutettaisiin käyttämään polttoaineena myös biokaasua. Toistaiseksi idea on kuitenkin lepotilassa, Markus-isäntä paljastaa hymyillen.

Lue lisää

Kun Raahen teräsjätti luopuu kivihiilestä, tilalle tarvitaan vetyä ja ison ydinvoimalan verran sähköä

Lähes miljoona pumppua puhisee Suomea lämpimäksi – ilman niitä huippusähköntarve olisi satoja megawatteja korkeampi

Tuonti turvaa huolto­varmuutta

Kaikkea ei pidä tehdä sähköllä