Suomalainen Maaseutu

"Kannattavampaa kuin maidontuotanto"

Lypsykarjatilan isäntä Erkki Kalmari tunnetaan biokaasun uranuurtajana. Kalmarin maatila on maailman ensimmäinen, joka ryhtyi jalostamaan energiaa lannasta ja myymään liikennebiokaasua myös tilan ulkopuolelle.
Anne Anttila
Lypsykarjatilan isäntä Erkki Kalmari on biokaasun uranuurtaja. Hänen maatilansa on edelläkävijä myös erilaisten biokaasuun liittyvien teknologioiden hyödyntämisessä.

Laukaan Leppävedellä sijaitseva Kalmarin maidontuotantotila on biokaasualan merkittävä edelläkävijä.
Tilan isäntä, teknikko Erkki Kalmari nousi vuonna 2002 julkisuuteen hankkimalla lehmänlannalla kulkevan auton. Auto nimettiin lanta-Volvoksi.
Samana vuonna tilalla otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen biokaasujalostamo, jonka suunnittelusta vastasi isäntä itse. Kalmarin kehittämälle biokaasupuhdistimelle on hankittu patentit Suomen lisäksi myös ulkomaille.
Neljä vuotta sitten kolmenkymmenen lehmän ja 70 peltohehtaarin lypsykarjatila nousi maailman ensimmäiseksi maatilaksi, jossa biokaasua ryhdyttiin käyttämään myös traktoripolttoaineena.

Biokaasusta puolet jalostetaan lannasta ja loput jätteistä. Jalostus tapahtuu tilan uudessa biokaasujalostamossa.
Kalmari on myös ainoa maanviljelijä, jolla on käytössään oma biokaasun tankkausasema.
Bioenergian "Pelle Pelottomaksi" luonnehdittu Erkki Kalmari on toiminut jo 90-luvun lopulta lähtien biokaasun puolestapuhujana.
– Avainsanoina ovat kotimaisuus ja uusiutuva. Biokaasua ei voi tuoda. Ei ainakaan järkevästi ja kannattavasti, Kalmari perustele.
Myöskään biokaasun raaka-aineesta ei Kalmarin mukaan ole pulaa.
– Lantaa ja heinää riittää. Biokaasun tuotantoon käy kaikki vihermassa, rikkaruohoista heinäpaaleihin saakka.

Kesällä Kalmarin tilalla otettiin käyttöön panostoiminen kuivareaktori. Suomen ensimmäisessä kuivamädätysreaktorissa kaasua tuotetaan muun muassa hevosenlannasta, vanhoista nurmi- ja olkipaaleista sekä hakkeesta.
– Kuivareaktorista odotamme käänteen tekevää ratkaisua kuivalantojen ja kasvismassojen energiahyötykäytölle.
Kalmarin mukaan energiantuotantoon soveltuu erinomaisesti esimerkiksi eläimille sopimaton rehu.
– Biokaasutuotantoon käy myös kostea ja pihkainen hake, joskin hake vaatii pidemmän mädätysajan kuin muut. Perinteiseen nestereaktoriin hake ei sen sijaan sovellu, Erkki Kalmari tietää kertoa.
Laukaalainen lypsykarjatilan isäntä on tyytyväinen kuivamädätysreaktorin toimintaan.
– Panostoiminen reaktori on helppokäyttöinen. Uudella tekniikalla massan käsittely ja energiantuotanto voidaan rytmittää jopa vuoden kierron mukaiseksi. Reaktoria ei tarvitse myöskään sekoittaa eikä syöttää päivittäin. Panoksen vaihto on 3–5 kuukauden välein. Myös energiankulutus on pieni, Erkki Kalmari selvittää.

Maatilan oman biokaasureaktorin sekä jalostamon ansiosta Kalmarin tilalla ollaan lähes täysin omavaraisia niin lämmön, sähkön kuin liikennepolttoaineenkin suhteen.
– Haluamme omalla esimerkillämme osoittaa sen, että toimintamalli soveltuu myös muille maatiloille. Kuivalantaa sekä vajaahyödynnettyjä peltobiomassoja löytyy niin karja-, sika- kuin viljatiloiltakin. Jätteiden hyödyntäminen energiaksi on osoittautunut ainakin meidän kohdalla maidontuotantoa paremmaksi tulonlähteeksi, Kalmari paljastaa tyytyväisenä.
Kalmarin tilalla sijaitseva biokaasun tankkauspiste otettiin vuonna 2002 omaan käyttöön. Kaksi vuotta myöhemmin biokaasuautojen käyttövoimaveron kumoutuminen mahdollisti aseman avaamisen myös ulkopuolisille.
Maatilalla jalostettu kaasu myydään kokonaisuudessaan liikenteeseen ja liikkuvien työkoneiden polttoaineeksi. Biokaasun vuosimyynti vastaa tällä hetkellä noin 150 000 bensiinilitraa. Litrahinnaksi muodostuu noin 90 senttiä.

Biokaasuteknologia on vaihtoehto esimerkiksi hevosenlannan ja ylimääräisen nurmen kestävään hyödyntämiseen. Kuivamädätys sopii tiloille, joilla ei synny nestemäisiä lietteitä.
Nurmen hehtaarisaanto on jopa 3 000 litraa polttoöljyä vastaava määrä, joka riittää kolmen auton vuotuiseen tarpeeseen liikennepolttoaineena.
Biokaasuteknologian yhdistäminen luomutuotantoon on mahdollista.

Lue lisää

Biokaasun tuotantoon kaivataan isompia laitoksia, jotta toiminta kannattaa

Pirteän Porsaan kupeessa pöhisevä biokaasulaitos kierrättää eläinten lannan lämmittämään ja valaisemaan sikalaa

Lehmänlanta kelpasi 1,6 miljoonan euron lainan vakuudeksi – Timo Viinamäki toteutti unelmansa biokaasulaitoksesta

Yhdyskuntalietettä lannoitteeksi ja kuituhamppua kasvattamaan – oululaisfirma ideoi uusiokäyttöä turvesoille ja yrittäjien kalustolle