Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Suomalainen Maaseutu

Lämpöä ja sähköä pienessä mittakaavassa

Öljyn ripeä hinnannousu reilu kymmenen vuotta sitten innosti Palikaisten kartanon isännän Johan Gullichsenin investoimaan hakelämpölaitokseen.
Visa Vilkuna
Kaasuttimien valmistajat ovat nykyään isompien laitosten kimpussa. Markkinat tulevat kuitenkin tarvitsemaan sekä pieniä että isoja voimaloita. Kaikki bioenergialaitokset voivat tuottaa sähköä sivussa, muistuttaa Johan Gullichsen.

Kartanon kahdeksan asuintaloa, konehalli ja viljakuivuri ovat siitä lähtien saaneet lämpönsä omien metsien teollisuudelle kelpaamattomista hylkypuista. Arimaxin 400-kilowattinen laitos oli iso investointi, mutta Johan Gullichsen laski sen maksavan itsensä takaisin 20 vuodessa, jos öljytynnyrin hinta kipuaisi 30 taalaan. Hakelämpölaitoksen takaisinmaksuaika nopeutui huomattavasti, sillä tynnyrihinta kävi yli sadassa taalassa.  

Muutama vuosi sitten Gullichsen kuuli Pohjanmaalla puuhattavan uudenlaista häkäpönttöä. Asialla oli Eero Kangasoja ja idean pontimena oli hänelle asiasta myönnetty patentti. Toisen maailmansodan aikainen puukaasutus perustui erittäin puhtaaseen ja kuivaan pilkkeeseen. Kangasojan systeemissä voidaan käyttää kuorimatonta, lajittelematonta ja kosteaa puuta.
Palikaisten tilalla oli hakejärjestelmä ja tarvittava logistiikka valmiina, jolloin  hakkeen virrasta voitiin näppärästi ottaa osa kaasutettavaksi sähköntuotantoon. Kaasutuksessa ja polttomoottorilla tapahtuvassa sähköntuotannossa hyötysuhde on vain 1/3 luokkaa, mutta hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpökierrossa.

Häkäpönttöihmiset ovat ennakkoluulottomasti kehitelleet uusia ratkaisuja ajoneuvoihin. Tätä kokemusta ei sähkön tuotannossa pysty ihmeemmin hyödyntämään, sillä käyttötunteja liikkuvissa vehkeissä tulee kovin vähän voimalakäyttöön verrattuna.
Palikaisten kartanoon asennetulla pilottilaitoksella on saatu käytännön varmuus siitä, että menetelmä pystyy toimimaan automatisoidusti 24/7 periaatteella. Koelaitoksen käytössä pääpaino on ollut tekniikan toimivuuden varmistamisessa ja laitteiston hienosäädössä. Nyt tiedossa ovat kokonaiskustannukset sekä huollon ja ylläpidon osuus. Parhaimmillaan ollaan päästy yli 95 prosentin käyttöasteeseen, kun hake on ollut kyllin kuivaa.
Pyrolyysistä saatava kaasu jauhetaan sähköksi AgcoPowerin kuusisylinterinen 8,4-litraisesta dieselkoneesta muunnetulla moottorilla. Genpowexilla oli valmis paketti, joka muutettiin puukaasulle sopivaksi.
Gasekin toimittamalla yksiköllä ollaan tuotettu sähköä noin 5 000 tunnin ajan ja sähkön kokonaissaanto on 75 Mwh.  Luonnollisesti kehitystyötä on tehtävä kaiken aikaa, mutta jo tällä kokemuksella tiedetään pyrolyysivoimalan tuottavan mukavasti sähköä lämmön ohella.
Hakkeen kosteuden ollessa yli 30 prosenttia, pyrolyysivaiheen lämpötila jää turhan alhaiseksi ja hyötysuhde kärsii. Tällöin myös kaasun epäpuhtaudet lisääntyvät.
Palikaisiin on rakenteilla hakekuivaamo, jossa hakkeen kosteus saadaan lähemmäksi kymmentä prosenttia. Polttoaineen kuivaaminen  40 prosenttista 20:een tuplaa tehon ja pudottaa puunkulutuksen puoleen.

Gullichsen muistuttaa, että kuivauksella saatava säästö on huikea. Suomessa on runsaasti pieniä hakelaitoksia, jotka kaikki käyttävät ulkokuivaa eli hieman kosteaa puuta. Kuivaustekniikkaa kannattaa kehittää, sillä energiaa Suomessa on. Gullichsenin mukaan maamme metsävaroista kolmesta viiteen prosenttiin eli 3 - 5 miljoonaa mottia on puuta, joka ei teollisuudelle kelpaa.  Kuivatun hakkeen markkinatkin ovat pikku hiljaa avautumassa.
– Mitään tekniikka ei kannata kehittää, jos siihen tarvitaan tukea. Poliitikkojen ei saisi sekaantua energia-asioihin ollenkaan, vaan alan olisi pystyttävä kehittymään omillaan. Tuulivoima on ollut tunnettua jo satoja vuosia, niin miksi sille yhtä äkkiä piti ruveta maksamaan tukea, Johan Gullichsen ihmettelee lopuksi.

 

Ympäristöystävällinen pyrolyysi

Puun biomassasta erotetaan kaasuuntuvia ainesosia korkeassa lämpötilassa ja vähähappisessa tilassa. Kaasutuksen seurauksena syntyvä puukaasu sisältää noin puolet vetyä ja hiilimonoksidia. Kaasu puhdistetaan noesta, hiilestä sekä muista hiukkasista, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää  moottoripolttoaineena.
Tyypillisimmät käyttökohteet ovat yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP). Puukaasun poltossa ei synnyt ympäristölle haitallisia päästöjä. Uusiutuvana ja päästöttömänä energian tuotannon muotona puukaasu on erittäin ympäristöystävällinen.

Lue lisää

Haketuki olisi peitonnut kalliin tuulivoiman

Tässäkö seuraavan kasvinsuojeluaineen raaka-aine? – suoraan suomalaisesta metsästä

Lannan ravinteet talteen pyrolyysillä ja energia biokaasutuksella – alueellisia koelaitoksia tarvitaan ratkomaan lannan keskittymistä

Carbofex vie pääosan tuotannosta – Tukholman hulevesiä puhdistetaan suomalaiskuusesta valmistetulla biohiilellä