Huollettu katto kestää sukupolvelta toiselle
Lämpötila on sahannut tänä talvena monessa osassa Suomea nollan molemmin puolin, mikä on kiihdyttänyt pakkasrapautumista varsinkin tiilikatoilla: kun vesi pääsee huokoisen kattotiilen sisään vuorotellen jäätyen ja sulaen, katto joutuu koville.
Katto on tärkein osa taloa, sillä se suojaa kaikkea allaan olevaa. Se altistuu lämpötilan vaihteluiden lisäksi monelle rasitukselle, kuten ilmansaasteille, mekaanisille vaurioille ja sammallelle.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa entistäkin suuremman rasituksen kivipintaisille kattomateriaaleille tulevaisuudessa Suomessa, joten katon huolehtimiseen kannattaa kiinnittää entistä tarkemmin huolta.
Kattoa ei välttämättä tarvitse vaihtaa uuteen koko rakennuksen elinkaaren aikana, jos katolle tehdään oikeat huoltotoimenpiteet oikeaan aikaan. Tiilikatto on mahdollista saada uutta vastaavaan kuntoon niin ulkonäöltään kuin suojausominaisuuksiltaankin, eikä maksaa tarvitse kuin murto-osalla kattoremontin hinnasta.
– Vanha katto voi olla hyvin hoidettuna yhtä toimiva kuin uusi. Ikä on katoillakin pelkkä numero, kun sitä on pidetty hyvin, kertoo Jaakko Rekilä Pohjolan Pintamestarit Oy:stä.
Pinnoitus suojaa kattoa
Tärkeä tiilikaton huoltotoimi on pinnoitus, joka ratkaisee lämpötilan vaihtelun aiheuttamat ongelmat.
Tiili on huokoinen materiaali, joten vesi pääsee imeytymään sen sisään. Kun katto pestään ja pinnoitetaan huolellisesti ja parhailla materiaaleilla, katto saadaan likaa ja vettä hylkiväksi, mikä pidentää katon elinikää huomattavasti.
– Jos taas tiilikaton pintakäsittely jätetään tekemättä, eikä katosta pidetä huolta, seurauksena voi olla katon vuotaminen ja ison kattoremontin tarve, Rekilä varoittaa.
Etenkin, jos katto alkaa olla pitkälle toista kymmentä vuotta vanha, eikä sitä ole pinnoitettu, kannattaa kutsua ammattilaiset apuun. Suurin osa kattopinnoituksista tehdään 15–35-vuotiaille katoille, joille ei vielä ole tehty mitään.
Pinnoitus suojaa kiveä, estää veden imeytymistä tiileen ja antaa suojan uv-säteilyä vastaan. Pinnoitus lopettaa sammaloitumisen ja pakkasrapautumisen sekä suojaa kattoa muun muassa ilmansaasteiden rasitukselta. Katon ulkonäkö muuttuu uuden veroiseksi samalla kun sen käyttöikä pitenee.
– Kiteytettynä tiilikatto saadaan lähestulkoon uutta vastaavaan kuntoon. Pinnoitus sopii kaiken tyyppisille tiilikatoille, olivatpa ne sitten satavuotiaita savitiilikattoja tai nykypäivän betonitiilikattoja, Rekilä suosittelee.
Katto kannattaa laittaa kerralla kuntoon
Pintamestareiden tekemä tiilikaton kunnostus sisältää pesun ja pinnoituksen lisäksi kaikki tarvittavat kunnostustoimet, kuten rikkinäisten tiilien vaihdot, vesikourujen puhdistuksen, aluskatteiden paikkaukset, läpivientien tiivistykset ja kattoturvatuotteiden korjauksen tai asennuksen.
Ennen urakan aloittamista katolle tehdään kuntotarkastus, jossa käy ilmi katon korjaustarpeet.
Kattopesu tehdään aina vasta, kun aluskatteen paikkaus, läpivientien tiivistys ja katon korjaus on tehty viimeisen päälle huolellisesti.
Myös pelti-, mineriitti- ja
– Kattopinnat altistuvat Suomessa useille eri rasitustekijöille, jotka kuluttavat maalipintaa ja lyhentävät katon huoltoväliä, Rekilä kertoo.
Sammalta näkyvissä: aika pinnoittaa katto
Sammalta syntyy katolle, jos esimerkiksi taloa ympäröivät puut varjostavat kattoa ja pudottavat sen huokoistuvaan pintaan lehtiä sekä muuta eloperäistä aineista. Katolle syntyy sopiva kasvualusta sammaleelle ja jäkälälle.
Sammalkasvusto tiilikatolla on merkki siitä, että on tullut aika pinnoittaa katto. Tiilien huokoisuus nimittäin altistaa kosteuden lisäksi myös sammalen kasvulle.
Sammal ja jäkälä syövät tiilen kalkkia, jolloin tiili haurastuu ja imee sisäänsä yhä enemmän vettä. Pakkasrapautuminen etenkin sahaavissa sääloissa kiihtyy entisestään.
Näkyvä sammal kannattaa aina poistaa, vaikka katto olisi uusi tai vasta pinnoitettu.
– Jos sammal ei ole vielä päässyt nakertamaan koko kattoa, huolloksi riittää usein painepesun sijaan mekaaninen puhdistus ja sammaleenestoaineen käyttö. Näin uuden pinnoituksen tarve ja mahdollinen kattoremontti siirtyvät vuosilla eteenpäin, Rekilä kertoo.