25-vuotias Suomen Metsäsäätiö puolustaa suomalaista metsäelinkeinoa - MT-TV - Maaseudun Tulevaisuus
Mainos: Suomen parhaat Metsä

25-vuotias Suomen Metsäsäätiö puolustaa suomalaista metsäelinkeinoa

Suomi elää metsästä, sanotaan, mutta nykyään edes metsäalan asema ei ole kiistaton. Juhlavuottaan viettävä Suomen Metsäsäätiö tekee tärkeää työtä alan merkityksen esiin tuomiseksi. Yksi tapa on rahoittaa metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita.
Metsäsäätiö perustettiin 25 vuotta sitten. Se on jakanut apurahoja metsäalalle tärkeisiin kohteisiin huikeat 36 miljoonaa euroa.

Suomen Metsäsäätiö levittää ruohonjuuritasolta aina päättäjille asti tietoutta ja ymmärrystä siitä, että metsäala on suomalaisille äärimmäisen tärkeä elinkeino. Tuodakseen esiin metsäalan asiaa Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, jotka edistävät Suomen metsäelinkeinoa.

MTK ry, Metsäteollisuus ry, Sahateollisuus ry ja Metsähallitus perustivat Metsäsäätiön 25 vuotta sitten. Tuona aikana apurahoja eri kohteisiin on jaettu 36 miljoonaa euroa, ja niillä on toteutettu yhteensä yli 2 100 projektia puurakentamisessa, kouluissa ja nuorisotyössä, vaikuttajaviestinnässä, tutkimus- ja selvitystyössä sekä sertifioinnissa.

Rahoituskohteet ovat lähellä metsänomistajia ja metsäammattilaisia. Kuhmossa esimerkiksi Tuupalan alakoulu sai tukea Metsäsäätiön kohdennetusta keräyksestä. Siellä tehdään Metsäsäätiön rahoituksella terveysvaikutus- ja käyttäjätyytyväisyystutkimusta, joka kertoo, kuinka puinen oppimisympäristö vaikuttaa koululaisiin ja opettajiin.

Tuupalan puukoulussa tehdään Metsäsäätiön rahoituksella terveysvaikutus- ja käyttäjätyytyväisyystutkimusta puisen oppimis- ja työympäristön vaikutuksista. (Kuva: Hilkka Komulainen)

Yrityskylässä toimiii metsänhoitoyhdistyksen pienoisyritys

Yksi tärkeä apurahojen kohde on Talous ja nuoret TATin toteuttamat Yrityskylät ympäri maata. Ne ovat koululaisille tarkoitettuja todellisuutta jäljitteleviä oppimisympäristöjä, joissa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset saavat pyörittää pienoisyrityksiä käsikirjoituksien pohjalta.

– Yrityskylän ja Metsäsäätiön kumppanuuden tavoite on metsäelinkeinon esiintuominen. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys metsäelinkeinosta ja metsäalasta kasvaisi ja myös käsitys metsien moninaisuudesta ja tärkeydestä Suomessa, kertoo TATin aluekoordinaattori Hanna Pääkkö.

Yrityskylä on hauska ja elämyksellinen tapa oppia alasta; metsänhoitoyhdistyksen pienoisyrityksessä pääsee työskentelemään päivän aikana neljä oppilasta.

– Siellä on toimitusjohtaja, metsäasiantuntija, metsäneuvoja ja metsäkoneenkuljettaja tukkeja kaatamassa, eli nuoret oppivat paljon metsäelinkeinosta, Pääkkö kuvailee.

Osa Yrityskylässä vierailevista lapsista toimii metsänomistajina, joille Metsänhoitoyhdistys tarjoaa päivän aikana metsätalouteen liittyviä palveluita.

Pirkanmaan Yrityskylässä "metsäammattilaiset" ovat täydessä työn touhussa. (Kuva: Iiro Rautiainen)

Metsäalan on itse kerrottava, mitä hyvää se tuo yhteiskunnalle

Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisesta menekinedistämismaksuista, jotka tulevat tasapuolisesti sekä metsän ostajilta että myyjiltä.

Puukauppojen yhteydessä myyjä voi maksaa vapaaehtoista menekinedistämismaksua, joka on pystykaupoissa 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan arvosta, kuitenkin vähintään 8 euroa.

Ostaja maksaa saman summan, eli kun metsänomistaja päättää olla mukana rahoittamassa Metsäsäätiön toimintaa, ostaja sitoutuu maksamaan saman summan säätiölle. Menekinedistämismaksun voi vähentää puun myyntituloverotuksessa.

Metsäasiantuntija Jouni Hiltunen Versowoodilla asioi metsänomistajien kanssa puukauppatilanteissa ja ottaa yleensä aina metsäsäätiömaksuasian esille.

– Jos teen metsänomistajan kanssa suoraa puukauppaa, tuon esiin metsäsäätiömaksun ja kysyn halukkuutta osallistua. Metsäsäätiö on toiminut jo 25 vuotta, joten usein puukauppaa tekevä myyjä tuntee sen toiminnan eikä sitä tarvitse erikseen selittää, Hiltunen kertoo.

Metsäsäätiön tukeminen on Hiltusen mielestä kaikkien asia metsäalalla.

– Metsäala joutuu myös väärien tietojen uhriksi, kun puhutaan esimerkiksi ilmastonmuutosasioista. Siksi on tärkeää tuoda oikeaa viestiä esille, ja sitä Metsäsäätiö tekee, Hiltunen kertoo.

Maksu merkitään puukauppaa tehtäessä kauppakirjaan. Puun ostaja perii menekinedistämismaksun puun myyjältä puukauppatilitysten viimeisestä maksuerästä ja tilittää maksut Suomen Metsäsäätiölle.

– Metsäsäätiön rahoituskohteista löytyy varmasti jokaista metsänomistajaa ja metsäammattilaista lähellä olevia hankkeita, joihin kannattaa satsata pieni osa puukaupasta, toteaa Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen.

– Sosiaalisen median kanavissa kerromme, mitä kaikkea hyvää metsäsäätiömaksulla saadaan aikaan.

metsasaatio.fi