Maaseudun Tulevaisuus

Suomi tarvitsee vahvaa luottamusta

Maaseudun Tulevaisuus 22.04.2015

Tulevissa talkoissa pitää kaikkien olla mukana.


Keskusta nousi eduskuntavaaleissa ennakoidusti suurimmaksi puolueeksi. Vaikka puolueen osuus äänistä oli vähemmän, mitä mielipidemittaukset ennakoivat, on voitto selkeä.

Toiseksi suurimman puolueen paikasta kisa oli äärimmäisen tasainen. Seitsemän paikkaa hävinnyt kokoomus voitti asemansa säilyttäneen perussuomalaiset äänimäärässä, mutta hävisi niukasti edustajien lukumäärässä. Neljänneksi jääneen SDP:n tulos oli jälleen kerran puolueen historian heikoin.

Keskustan ohella vihreät on vaalin suurin voittaja. Vaikka puolueen ääniosuus kasvoi vain 0,2 prosenttiyksikköä, niin kansanedustajien määrä nousi kymmenestä viiteentoista.

Vaalituloksen jälkeen on aivan varma, että hallituspohja vaihtuu. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on nyt kuskin paikalla. Suurimman puolueen puheenjohtaja on jo aloittanut uuden hallituksen rakentamisen, vaikka virallinen hallitustunnustelijan mandaatti tulee vasta ensi viikolla.

Sipilä haluaa koota hallituksen ripeästi. Toivottavasti hän tehtävässään onnistuu, koska Suomella ei ole varaa edellisten hallitusneuvottelujen kaltaiseen pitkitettyyn näytelmään.

Kaikki puolueet ovat ilmoittaneet tässä vaiheessa halukkuutensa hallitukseen. Vaalitappiosta toiseen kulkeneessa SDP:ssä olisi haluja jäädä oppositioon, mutta puolueen puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan puolue kuitenkin haluaa hallitukseen.

Edellisistä hallitusneuvotteluista poiketen puoluejohtajat eivät ole asettaneet hallitukseen osallistumiselle ennakkoehtoja. Toisaalta sellaisena voidaan pitää Rinteen epäilyjä, etteivät SDP ja kokoomus sovi samaan hallitukseen. Myös perussuomalaisten antipatia niin sanottuja takiaispuolueita kohtaan on tuttua.

Joidenkin epäilyjen mukaan ammattiyhdistysliike patistaa SDP:tä osallistumaan hallitukseen. Voidaan kuitenkin kysyä, miksei suurimmaksi työväenpuolueeksi noussut perussuomalaiset kelpaisi yhteistyökumppaniksi myös ammattiyhdistysliikkeelle.

Puoluejohtajat korostavat tässä vaiheessa sitä, että hallitukseen osallistuminen riippuu hallitusohjelamasta. Sipilän tarkoitus on laatia aikaisemmasta poiketen erittäin lyhyt strateginen ohjelma. Tällaiseen ohjelmaan puolueiden on kuitenkin vaikea saada omaa puumerkkiään.

Yksityiskohtien hiomisen sijaan hallitusneuvotteluissa katsotaan, miten puolueet pystyvät hahmottamaan nykyisen tilanteen, ja sen, miten tästä selvitään.

Hallitusohjelmaakin tärkeämpää on, että tulevien hallituspuolueiden välillä on saumaton luottamus. Hallituksen on tehtävä kovia päätöksiä, joiden takana pitää hallituspuolueiden pysyä. Helppoa se ei tule olemaan, mutta vaihtoehdot ovat vähissä.

Sipilä haluaa, että tulevissa talkoissa ovat kaikki mukana. Tästä syystä hän haluaa solmia etujärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimuksen. Samaa yritti pääministeri Esko Ahon (kesk.) hallitus 1990-luvun laman aikana, mutta sopimus kariutui kalkkiviivoilla.

Sipilä joutuu varautumaan siihen, ettei hallitusneuvotteluista tule helppoja. Näyttää, että keskusta ja perussuomalaiset ovat varmoja hallituspuolueita. Lisäksi tarvitaan mukaan joko kokoomus tai SDP. Niillä molemmilla on takanaan raskas hallituskausi ja vaalitappio.

Myös vaalien voittaja vihreät haluaa hallitukseen. Se saattaa olla vaikeaa, koska puolueen tekemiset kahden viime hallituksen ajalta ovat tuoreessa muistissa. Kolmen suuren hallitus ei välttämättä tarvitsekaan pienempiä puolueita mukaan.

Olivat hallituksessa mitkä puolueet tahansa, pitää Suomi saada nousuun. Mikään hallitus ei siihen yksin pysty, vaan suomalaisten on jälleen uskottava tulevaisuuteen ja luotettava itseensä sekä toisiinsa.

 

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT