Talous

Vesihuollon myynti houkuttaa talousvaikeuksien keskellä Ähtärissä – pienten kuntien vesihuoltolaitokset tuskin kiinnostavat sijoittajia

Jyväskylässä vesihuollon myyntiaikeista luovuttiin. Kuntaliitto kehottaa kuntia muodostamaan yhteisiä organisaatioita.
Vesihuollon yksityistäminen on ollut tapetilla alkuvuodesta lähtien. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Eteläpohjanmaalaisen Ähtärin päättäjät toivovat veden pyyhkäisevän kaupungin talousvaikeudet mukanaan. Miljoonainvestointien edessä oleva kaupunki on päättänyt tehdä arvonmäärityksen kaupungin omistamasta Ähtärin Energia ja Vesi oy:stä.

Pelastajan viitan sovittaminen vesihuollon ylle voi olla kuitenkin liian aikaista. Pienten kuntien vesihuoltolaitokset eivät nimittäin välttämättä kiinnosta pääomasijoittajia, arvioi Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.

"Etenkin kun korjausvelkaa on usein runsaasti ja vesiliiketoiminnan taloudellinen potentiaali on pienen asiakaspohjan takia vaatimaton", hän kommentoi sähköpostitse STT:lle.

"Vesihuoltoinfrahan ei sinänsä tuota omistajalleen yhtään mitään, tuotto tulee pääasiassa laitokseen liittyneiltä asiakkailta perittävinä vesihuoltomaksuina", hän summaa.

Arvonmäärityksestä päätettiin Ähtärin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Prosessista tehtiin kuitenkin kuntalaisvalitus hallinto-oikeuteen.

"Niin kauan homma on jäissä, kunnes hallinto-oikeuden päätös on annettu", kertoo kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Pirttimäki (kesk.).

Kaupunginvaltuustossa äänestettiin prosessin puolesta äänin 16–10. Asia sai kannatusta erityisesti keskustan ja kokoomuksen valtuutetuilta. Vastustajien leiristä löytyi eniten sosialidemokraatteja.

Vesihuollon yksityistäminen on ollut tapetilla sen jälkeen, kun Jyväskylän kaupunki halusi alkuvuodesta myydä vähemmistöosuuden energia- ja vesihuollosta vastaavasta Alva-yhtiöt oy:stä. Kaupungin aikeet synnyttivät ärhäkän palautemyrskyn.

Tapausta seurannut vesihuollon yksityistämistä vastustava kansalaisaloite sai tarvittavat allekirjoitukset kahdessa päivässä ja meni eduskunnan käsittelyyn.

Tämän jälkeen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi, että hänen ministeriönsä selvittää, tarvitseeko vesihuollon yksityistämistä valvoa tai rajoittaa osana kansallista vesihuoltouudistusta.

Jyväskylä luopui lopulta suunnitelmistaan.

Seppälä tarkentaa, että Jyväskylässä oli kyse vähemmistöosuuden myynnistä ja yhtiön pääomittamisesta yksityisellä omistusosuudella, ei niinkään yksityistämisestä.

"Joskin vähemmistöosuuden myyminenkin olisi huolestuttanut, kun kyse on etenkin vesihuollon, mutta myös sähkönsiirron ja kaukolämmön osalta luonnollisesta monopolitoiminnasta", Seppälä lisää.

Ähtärissä Jyväskylän tapaus on näkynyt Pirttimäen mukaan lähinnä luottamushenkilöiden sisäisessä keskustelussa. Pirttimäki itse toivoo, että vesihuollon osalta määriteltäisiin eduskunnassa tarkemmat lainsäädännölliset raamit.

Ähtärin kaupunki on pakkoraossa muun muassa kouluinvestointien ja uimahallin kunnostussuunnitelmien vuoksi. Investointien hintalapun arvioidaan olevan noin 20 miljoonan euron luokkaa. Rahaa investointeihin ei ole, kunnanvaltuuston päätös rakennustöistä sen sijaan on.

Pirttimäen mukaan vaihtoehtoja kaupungin omaisuuden myynnille tai lainarahan ottamiselle ei ole tuotu esille.

"Laina on se suoraviivaisin, mutta mitkä meidän tunnusluvut sen jälkeen ovat", se on toinen asia.

Vesilaitosyhdistyksen Seppälä ei ole tietoinen, että muualla olisi suunnitelmia vesihuollon myynnistä. Tämä ei silti tarkoita, ettei niitä olisi.

"Jos pitäisi lyödä vetoa, löisin sen puolesta, että niitä on tekeillä", Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale sanoo.

Taipale arvioi, että vesihuollon myyntiä miettivät luultavasti lähinnä pienehköt kaupunkimaisemmat, talousvaikeuksissa olevat kunnat. Hän uskoo pienimpien kuntien kuitenkin ymmärtävän, että ostajan löytäminen vesilaitokselle on aika toivotonta.

"Laitokset ovat aika hankalissa taloudellisissa tilanteissa, kun väki vähenee ja verkoston kunnossapitokustannukset pysyvät kuitenkin ennallaan tai kasvavat, kun verkosto vanhenee. Ei sijoittajia kiinnosta."

Ähtärissä arvonmääritystä vastustanut keskustan kunnanvaltuutettu Timo Nyyssölä jätti määrityspäätöksestä eriävän mielipiteen, jota perusteltiin muun muassa konsulttiyhtiö Kpmg:n käyttämisellä selvitystyön tekoon ilman tarvittavaa kilpailutusta ja kustannustietoja. Eriävän mielipiteen on allekirjoittanut yhteensä kahdeksan valtuutettua.

Myös hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa on kritisoitu arvonmäärityksen tilaamista Kpmg:ltä.

Ähtärin kaupunginhallitus on antanut Vaasan hallinto-oikeudelle vastineen valitukseen. Sen mielestä kyse oli valmistelusta, eikä valitusoikeutta tämän vuoksi pitäisi lähtökohtaisesti edes olla.

Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kirsi Kuusikko arvioi, että valitusta ei välttämättä tutkita.

"Jos valtuusto päätti vain arvonmäärityksen käynnistämisen aloittamisesta, voidaan tämä katsoa valmisteluksi, ja valitus jätetään tutkimatta."

Kuusikon mukaan valtuuston päätös vaikuttaisi koskevan vain arvonmäärityksen aloittamista eikä sitä, miten siinä edetään. On kuitenkin jokseenkin epäselvää, mikä taho teki päätöksen arvonmäärityksen tilaamisesta Kpmg:ltä. Tästä ratkaisusta voisi olla mahdollista valittaa.

Kuusikko arvioi tämän kuitenkin olleen kaupunginhallituksen päätös, jota valitus ei kattaisi.

Myös Lahdessa mietittiin viime syksynä vesihuollon tulevaisuutta. Kaupunki muun muassa pohti mahdollisuutta yhdistää Päijät-Hämeen Jätehuolto, vesihuoltoyhtiö Lahti Aqua ja energiayhtiö Lahti Energia uudeksi kiertotalousyhtiöksi.

Sittemmin selvitystyö on ainakin Lahti Aquan osalta pitkälti lopetettu ja kiertotaloustematiikkaa on alettu lähestyä muilla tavoilla. Jyväskylän tapaus on pitänyt julkista keskustelua kuumana myös Lahdessa, Lahden konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) kertoo. Hänen mukaansa liikkeellä on ollut myös paljon virheellistä tietoa.

"Valitettavan paljon monet puhuvat esimerkiksi koko Lahti-energian myynnistä tai että kohta myydään vesikin, vaikkei niistä ole ollut minkään näköistä puhetta."

Hän tarkentaa Lahti Aquan olevan sataprosenttisesti Lahden kaupungin omistama yhtiö, eikä sen myymisestä ole ollut tähän mennessä mitään keskustelua.

Kuntaliiton Taipale ei itse liputa vesihuoltolaitosten myynnin puolesta. Kaupunkien ja kuntien kehittämisen näkökulmasta on helpompaa, kun vesihuolto on oman kuntakonsernin sisällä.

"Sen voi myydä vain kerran, ja vesihuollossa on kysymys kunnan strategisen kehittämisen kannalta keskeisestä omaisuuserästä."

Kuntaliitosta on kannustettu kuntia siihen, että vesihuoltolaitoksia ja voimavaroja saataisiin kasattua niin, että saataisiin laajempaa ja syvempää osaamista. Taipaleen mukaan olisi tarvetta muodostaa kuntien yhteisiä organisaatioita, mutta tämä ei ole tahtonut edetä.

"On katsottu ehkä liian tiukasti siihen omaan napaan, että nyt naapuri hyötyy ja me kärsitään tästä, jos erilaisia laitoksia pannaan yhteen ja ei pystytä näkemään laajempaa hyötyä."

Taipale uskoo Jyväskylän tapauksen pohjalta ryöpsähtäneen voimakkaan keskustelun ja kansalaisaloitteen toppuuttelevan kuntien myyntiaikeita.

"Voi olla, että siellä vähän pohdiskellaan, kannattaako tällaisia selvityksiä nyt aloittaa."

Lue lisää