Talous

Kiinalaisomisteinen JP Turkis Oy pyrki turhaan pohjalaisen tarhaajayhdistyksen jäseneksi – "Tiesimme, että yhtiön omistaja on viemässä eläimiä Kiinaan"

JP Turkis Oy:n omistaja on kiinalainen Pan Jian Ping. Yhtiöllä on Pohjanmaalla kaksi turkistarhaa. Toinen sijaitsee Kokkolan Vitsarissa ja toinen Uudenkaarlepyyn Munsalassa.
Esko Keski-Vähälä
JP Turkiksen kettutarha Kokkolan Vitsarissa hiljenee – ainakin toistaiseksi. Peltiaidan takana on viime päivinä lopetettu ja nahkottu sinikettuja. Tarkoitus on nahkoa kaikki 2 000–2 500 eläintä.

JP Turkis haki viime vuoden lopussa Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry:n (PSTK) jäsenyyttä. PSTK on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (STKL) paikallisyhdistys.

"Emme hyväksyneet yrityksen jäsenyyttä", Esa Rantakangas kertoo. Hän on lappajärveläinen turkistarhayrittäjä ja PSTK:n hallituksen puheenjohtaja.

Rantakankaan mukaan JP Turkis ei täyttänyt alan sertifioinnin ehtoja.

"Tiesimme, että JP Turkiksen omistaja on viemässä eläimiä Kiinaan", Rantakangas sanoo.

Turkistuottajien yhdistykset ja liitto eivät hyväksy elävien siitoseläinten vientiä maihin, joissa ei noudateta samoja eläinten hyvinvointivaatimuksia kuin Suomessa ja EU:ssa.

Turkistarhan sertifiointi ei tule automaattisesti.

”Tarhan on täytettävä vaatimukset, jotka osin ylittävät suomalaisen lainsäädännön vaatimustason”, Rantakangas kertoo.

STKL myöntää sertifikaatin, jonka ehtojen täyttämistä valvoo ulkopuolinen yritys.

”Sertifikaatin voi myös menettää, jos tarhayritys ei toimi asetettujen vaatimusten mukaisesti.”

Rantakankaan mukaan sertifiointijärjestelmä on STKL:n palvelu jäsentiloilleen.

"Sen vuoksi vain liiton paikallisyhdistysten jäsenet voivat saada sertifikaatin."

Yle Österbottenin haastattelussa JP Turkiksen edustaja sanoi, että PSTK ei halua jäsenikseen kiinalaisia.

”Tämän kiistän ehdottomasti. Tarhaajan syntyperä tai kotimaa ei ole este yhdistyksen jäsenyydelle”, Rantakangas sanoo.

”Meillä on useita ulkomaisia jäseniä tälläkin hetkellä. Kyse on nimenomaan siitä, täyttääkö jäsenyyttä anovan yrittäjän tarha jäsenyysehdot vai ei.”

Lue myös:

Uutistausta: Suomalaisten tarhaajien himoitsema tieto puuttuu – Kiinaan aiottujen kettujen alkuperä yhä pimennossa

Turkishuutokaupan siirto oli ikävä uutinen suomalaisille tarhayrittäjille – "Turkisala on viime viikkoina ajautunut kuilun partaalle"

Vitsarin tarha nousi uutiseksi tammikuun puolivälissä, kun tarhan ketut aiottiin siirtää liettualaisilla eläinkuljetusautoilla Helsinki-Vantaalle.

Kentältä kettujen matka olisi jatkunut rahtilennolla Kiinaan. Vientihanke raukesi.

Pohjalaiset tarhaajat ovat yrittäneet saada selville, mistä Vitsarin tarhan eläimet ovat peräisin. Kiinalaisen tarhaajan mukaan eläimet ovat kasvaneet tarhalla.

Suomalaisten mukaan heillä on varma tieto, että tarha oli tyhjä viime joulukuussa. Suomalaiset arvelevat, että JP Turkis on ostanut eläimet suomalaisilta turkistarhoilta.

Esko Keski-Vähälä
Suomalaiset turkistarhaajat vastustavat siitoskettujen vientiä. Tarhaajien mielenosoitus perjantaina 17. päivä tammikuuta jatkui Kokkolassa Vanhan Ouluntien varressa sen jälkeen, kun poliisi oli kehottanut mielenosoittajia poistumaan JP Turkiksen tontilta.

Tarhaajia ja heidän yhdistyksiään kiinnostaa suuresti, ketkä eläimiä vievät. Samoin se, ketkä myyvät viejille.

”Suomessa toimivat tarhaajat tietävät, että alalla ei katsota hyvällä siitoseläinten vientiä ulkomaille", Rantakangas sanoo.

"Tarhaajien enemmistö paheksuu vientejä voimakkaasti."

Paheksunnan lisäksi siitoseläimiä vievälle tai vientiin myyvälle tarhaajalle koituu taloudellisia menetyksiä.

”Siitoseläimiä ulkomaille vienyt tarhaaja menettää alan sertifikaatin. Sen jälkeen tarhaaja ei saa eläintensä nahkoja myyntiin Saga Fursin turkishuutokauppoihin.”

Rantakankaan mukaan menetykset ovat "valtavat", jos yrittäjä joutuu itse markkinoimaan ja myymään tarhansa tuotannon.

Rantakangas muistuttaa, että elävien eläinten vienti Suomesta ulkomaille on sinänsä laillista.

”Kunhan kaikki vientiehdot täyttyvät.”

Parin viime vuosikymmenen aikana kettuja on viety Suomesta Kiinaan lähes joka vuosi.

Esko Keski-Vähälä
Tammikuun puolivälissä Kokkolaan saapui liettualaisia eläinkuljetusautoja, joilla JP Turkiksen siniketut oli määrä kuljettaa Helsinki-Vantaan lentokentälle. Vientihanke peruuntui.

Koska seuraamukset ovat tuntuvat, viejät peittelevät jälkiään, Rantakangas sanoo.

”He käyttävät bulvaaneja ja toimivat peitellysti. Valitettavasti emme ole saaneet viejätarhoja selville."

”Monena vuonna on ollut tieto, että kettuja on lähtenyt ulkomaille. Se on jäänyt pimentoon, miltä tarhalta eläimet ovat peräisin", Rantakangas kertoo.

Vuosi 2018 oli poikkeus.

”Silloin saimme varman tiedon kahdesta tarhayrittäjästä, jotka veivät eläviä siitoseläimiä Kiinaan. Heidät erotettiin jäsenyhdistyksestä, ja he menettivät sertifikaattinsa."

Rantakankaan mukaan on todennäköistä, että viejiä oli tuolloin enemmän.

”Pidän mahdollisena, että saamme näistä vanhoista vientihankkeista vielä lisää tietoa."

Antti Kantola
Rehuvalmistajan säiliöauto vei viimeisen rehulastin JP Turkiksen tarhalle perjantaina helmikuun 7. päivänä. Rehutoimitusten loppumisen jälkeen yrittäjän mahdollisuudet jatkaa tarhausta kävivät vähiin.

Lue lisää