Talous

Suomalaiset sinnittelivät jälleen kaksi kuukautta pidempään töissä – työeläkkeelle jäätiin viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin yli kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018.
Jukka Pasonen

Työeläkkeelle siirtyminen myöhentyi selvästi viime vuonna, kertovat Eläketurvakeskuksen viimeisimmät tilastot. Eläketurvakeskus julkisti torstaina aamulla viime vuonna työ- ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräisen ikäjakauman. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.

Viime vuonna vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttivat vanhimmat vuonna 1956 syntyneistä. Heidän alin vanhuuseläkeikänsä on kolme kuukautta edeltävää ikäluokkaa korkeampi, 63 vuotta ja 6 kuukautta.

Eläkeuudistuksessa sovittu vanhuuseläkeiän alarajan korottaminen on nostanut keski-määräistä eläkkeellesiirtymisikää ja vähentänyt vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrää.

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta 2,7 vuotta. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2025 työeläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.

"Tällä hetkellä näyttää siltä, että eläkkeellesiirtymisiän nousulle asetettu tavoite voidaan saavuttaa, koska vanhuuseläkkeelle jäädään yhä myöhemmin. Huolestuttavaa on kuitenkin uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän nousu", kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Viime vuonna eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle oli 61,5 vuotta ja 50-vuotiaalle 63,3 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.

Oman alimman vanhuuseläkeiän voi laskea lisäämällä kolme kuukautta per vuosi vuoteen 2027 saakka, jolloin alhaisin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Sen jälkeen ikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen.

Työeläkkeelle siirtymisen keskimääräiseen ikään vaikuttaa myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrä. Viime vuoden tilastot kertovat, että eroa on myös sukupuolten välillä, erityisesti nuoremmissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneissä.

Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi yhteensä noin 65 000 henkilöä. Heistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 4 400 henkilöä eli yhdeksän prosenttia edellisestä vuodesta. Omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on runsas 1,4 miljoonaa.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 300 henkilöä, 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018.

"Valitettavasti nuorten naisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen näyttää yleistyneen", toteaa Kannisto.

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut vuosituhannen alusta jo 2,7 vuotta. Kaikki hallitukset, mukaan lukien Sanna Marinin (sd) nykyinen hallitus, ovat tähän mennessä vahvistaneet keskimääräisen eläkeiän nousutavoitteeksi 62,4 vuotta viimeistään vuoteen 2025 mennessä.

Tavoitteen saavuttamiseksi eläkkeellesiirtymisiän olisi myös käytännössä noustava reilun kymmenyksen joka vuosi.

Eläkeikiä ryhdyttiin säätämään uusiksi vuoden 2005 jälkeen. Pääministerinä ollut Matti Vanhanen (kesk.) esitti Rukan lumilla saadun ajatuksen nostaa alinta vanhuuseläkeikää 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Keskeinen syy oli se, että eläkkeellesiirtymisiän nousu ei näyttänyt toteutuvan suunnitellusti.

Eläkejärjestelmää rukattiin vuonna 2009 ja uudelleen vuonna 2017.

Lue lisää