Suomeen tilitetään ulkomailta yhä vähemmän rahaa – pahin on Nordean mukaan edessä vasta syksyllä tai talvella - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Talous

Suomeen tilitetään ulkomailta yhä vähemmän rahaa – pahin on Nordean mukaan edessä vasta syksyllä tai talvella

Pk-yritykset ovat selvinneet toistaiseksi kohtuullisesti koronakriisistä.
Kaikissa pohjoismaissa ulkomaankauppa on pienentynyt, ja Suomi on valitettavasti varustettu suurimmilla miinusmerkeillä, kertoo Nordean yrityspankeista vastaava johtaja Aleksi Lehtonen. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN

Suomeen saapuvissa ulkomaanmaksuissa on tapahtunut 15 prosentin pudotus verrattuna aikaan ennen koronakriisiä, kertoo pohjoismainen finanssikonserni Nordea. Myös lähtevät ulkomaanmaksut ovat vähentyneet.

"Kaikissa Pohjoismaissa ulkomaankauppa on pienentynyt, ja Suomi on valitettavasti varustettu suurimmilla miinusmerkeillä", kertoo Nordean yrityspankeista vastaava johtaja Aleksi Lehtonen.

Saapuvat ulkomaanmaksut ovat supistuneet, vaikka vientialoilla koronakriisin pahimpien seurausten ennakoidaan näkyvän vasta syksyllä tai ensi talvena.

Lehtosen mukaan tällä hetkellä vientiteollisuus valmistaa tuotteita, jotka olivat tilauskirjoissa ennen koronakriisiä. Nyt uudet tilaukset ovat pudonneet roimasti. Tilastokeskus kertoo, että teollisuuden uudet tilaukset vähenivät huhtikuussa 13 prosenttia vuoden takaisesta.

Viennin heikkeneminen johtuu siitä, että koronakriisi on runnellut pahasti Suomen päämarkkinoita Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa, että suurilla vientiteollisuuden ankkuriyrityksillä on laajat pienistä ja keskisuurista yrityksistä koostuvat alihankintaketjut Suomessa.

"Jos isoilla vientiyrityksillä, veturiyrityksillä, tulee vaikeuksia vientimarkkinoilla, se heijastuu läpi alihankintaketjun", Pentikäinen sanoo.

Keväällä koronakriisi iski ensimmäisenä palveluihin ja muihin kotimarkkinayrityksiin. Iskua ovat vaimentaneet valtion tukitoimet ja pankkien myöntämät tukitoimet. Konkursseja ei ole ollut juurikaan normaalia enemmän.

"Havaintojemme mukaan suomalainen pk-sektori on toistaiseksi selvinnyt olemassa olevia keinoja hyödyntäen varsin kohtuullisesti koronakriisistä. Äkillisesti suuriin vaikeuksiin ajautuneita ei ole tähän mennessä ollut paljoa", Lehtonen kertoo.

Hänen mukaansa vain yhdeksän prosenttia niistä Nordean asiakkaina olevista pienistä ja keskikokoisista yrityksistä, joilla on lainaa, on hakenut lyhennysvapaita.

Pentikäinen vahvistaa, että pk-yritykset ovat selvinneet toistaiseksi kohtuullisesti koronakriisistä. Hän varoittaa kuitenkin, että syksyllä tilanne voi olla toinen.

Pelkona on, että konkurssit siirtyvät syksyyn, kun yritysten on maksettava lykätyt verot, eläkemaksut ja vuokrat takaisin.

Pentikäisen mukaan olennaista olisi rakentaa syksyksi pehmentäviä keinoja. Hän esittää, että pk-yrityksille tulisi rakentaa maksuohjelma ensi vuoden loppuun saakka.

Lehtonen arvioi, että erityisesti suuremmat pk-yritykset ovat rakentaneet talouden hyvinä vuosina puskureita pahan päivän varalle menneistä kriiseistä oppineina.

Likviditeetti- eli maksuvaikeusongelmat kuitenkin uhkaavat. Lehtosen mukaan yritysten käyttöpääoma- ja likviditeettihakemusten määrä on normaalia korkeammalla tasolla, vaikka määrä on selvästi tasoittunut maalis-huhtikuun huipusta. Kysymys on siitä, mitä tapahtuu syksyllä ja talvella.

Osa on jo varautunut hankkimalla valmiusluottoja ja ylimääräistä likviditeettikapasiteettia käyttöönsä mahdollisia heikompia kuukausia ajatellen. Yritykset ovat siinä mielessä toimineet fiksusti, Lehtonen sanoo.

Myös Pentikäinen näkee, että riski maksuvaikeuksista on olemassa. Sen vuoksi helpotukset veroihin ja maksuihin ovat todella tärkeitä. Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan pankin puoleen on kääntynyt tai aikoo kääntyä noin neljännes pk-yrityksistä.

"Näköpiirissä on likviditeettiongelma, joka on hyvin suuri riski syksyn aikana, kun lykättyjä maksuja, veroja ja vuokria tulee maksettavaksi. Olemme saaneet toistuvasti huolestuneita viestejä yrittäjiltä", Pentikäinen kertoo.

Sekä Lehtonen että Pentikäinen arvioivat, että palvelualojen kotimarkkinayrityksillä pahin on jo takana. Nordean korttimaksamistilastojen mukaan yksityinen kulutus on toipunut jo aika hyvin ennen koronakriisiä vallinneelle tasolle.

"Sitä myötä kotimarkkinayrityksillä, jos ei mitään isoja toisia aaltoja tule, tilanne saattaa näyttää kohtuulliselta", Lehtonen arvioi.

Pentikäisen mukaan kotimarkkinayritykset alkavat vähitellen virkoamaan, kun ihmiset uskaltautuvat kuluttamaan. Kulutuksen palaamista kohti normaalia on ollut näkyvissä toukokuun alusta alkaen.

"On opittu elämään taudin kanssa. "

Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi tammi-toukokuussa 5,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskus. Konkursseja pantiin vireille 1 188.

Henkilökunnan määrä konkurssiyrityksissä ja -yhteisöissä on lähes 5 700, mikä on 8,2 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Lue lisää

Kotimaan matkailubuumissa vuokra-autot viedään käsistä: "Edulliset autot ovat käytännössä loppu"

Suomessa todettu viisi uutta koronavirustartuntaa

Korona teki etätyöstä arkea ja aiheutti tarpeen verkkopalvelujen päivitykseen

Saksassa saatetaan joutua tuhoamaan sikoja - Tönniesin suurteurastamo on edelleen kiinni koronan takia