Perintöasioissa askarruttavat perimysjärjestys ja verot – asianajaja: "Monella on hieman taikauskoinen suhtautuminen näihin aisoihin" - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Perintöasioissa askarruttavat perimysjärjestys ja verot – asianajaja: "Monella on hieman taikauskoinen suhtautuminen näihin aisoihin"

Yrittäjillä on ylimääräistä mietittävää testamenttia laatiessa. Asianajaja kehottaa laittamaan perintöön liittyvät asiat kuntoon hyvissä ajoin.
Heta-Linnea Kovanen

Korona-aika on saanut suomalaiset pohtimaan elämän rajallisuutta. Tartuntatauti on näkynyt joensuulaisessa asianajotoimisto Surakassa asiakkaiden kiinnostuksena perintöasioihin.

"Ei testamentteja ole sentään urakalla tehty, mutta perintöasioista on tullut aiempaa enemmän kyselyitä", kertoo Surakan osakas, asianajaja Juha-Pekka Vatanen.

Perintöasioissa ihmisiä askarruttaa eniten se, miten lakimääräinen perimysjärjestys menee. Perimysjärjestyksestä on mahdollista poiketa testamentilla.

"Monelle kyselijälle riittää se, että kertoo, miten perimys lakimääräisesti menee. Vastaus on usein, että noinhan minä olinkin ajatellut. Sen jälkeen kysytään lähes poikkeuksetta veroista", Vatanen kertoo.

Perintöasioihin liittyy lukuisia harhaluuloja. Vatasen mukaan yleisesti luullaan, että aviopuoliso perii automaattisesti kaiken tai ainakin puolet.

Aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli perii kuitenkin ensiksi kuolleen puolison vain, jos perittävältä ei ole jäänyt lapsia.

Kuolleen puolison rintaperillisillä, eli biologisilla tai ottolapsilla, tai jos he ovat kuolleet, heidän jälkeläisillään alenevassa polvessa, on oikeus vaatia omaisuutta jaettavaksi ja heillä on myös oikeus lakiosaan, eli puoleen lakimääräisen perintöosan suuruudesta.

Leskellä ei ole oikeutta lakiosaan, mutta avio-oikeuden kautta hänellä on mahdollista saada tasinkoa, jos hänen omaisuutensa on vähempi kuin kuolleen puolison. Leskellä on kuitenkin oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon.

Avopuolisot perivät toisensa vain testamentilla.

Perintöön liittyvässä verotuksessa kysymyksiä herättävät Vatasen mukaan erityisesti verovapaan osuuden suuruus ja se, miten sukulaisuussuhde vaikuttaa veroluokkaan.

Ensimmäiseen, eli edullisempaan, veroluokkaan kuuluvat ylenevässä ja alenevassa polvessa olevat perilliset. Myös avopuoliso kuuluu tähän veroluokkaan, jos hänellä on yhteinen lapsi perittävän kanssa tai jos hän on ollut perittävän kanssa aiemmin avioliitossa.

Toiseen veroluokkaan kuuluvat kaikki muut henkilöt, kuten sisarukset, vanhempien sisarukset sekä kaukaisemmat sukulaiset, ystävät ja muut henkilöt, jotka perivät testamentilla.

Perintöveroa ei kummassakaan veroluokassa tarvitse maksaa, jos perittävän omaisuuden arvo jää alle 20 000 euron. Perintövero nousee progressiivisesti, eli perittävän omaisuuden arvon mukana nousee myös veroprosentti.

Vatasen kokemuksen mukaan perintöveroa yritetään toisinaan kiertää hieman epäkäytännöllisillä tavoilla. Esimerkiksi jos ensin kuollut puoliso jättää hallintaoikeustestamentilla leskelle oikeuden hallita yhdessä puoliksi omistettua asuntoa, leski ei voi myydä sitä ilman rintaperillisten suostumusta.

"Tällaisessa tapauksessa hallintatestamenttia parempi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi omistusoikeustestamentti, mutta ei sitäkään voi kaikille suositella. Kaikissa tilanteissa pitää etsiä käytännön kannalta paras ratkaisu, ja se on kaikissa tapauksissa erilainen."

Yrittäjällä on testamenttiasioissa mietittävänä muutama ylimääräinen kiemura. Edunvalvontavaltakirjalla voi järjestää yrityksensä asiat oikeisiin käsiin myös siltä varalta, jos itse joutuu niin huonoon kuntoon, ettei pysty yrityksen asioita hoitamaan.

Yrittäjän testamenttiasioissa lisää pohdittavaa aiheuttaa yleensä, jos yrittäjällä on yhteisiä lapsia ex-puolisonsa kanssa.

"Tällaisissa tapauksissa on usein syytä miettiä, haluaako yrittäjä oikeasti, että ex-puoliso pääsee yhteisten lasten edunvalvojana vaikuttamaan yritykseen. Olisiko esimerkiksi yhtiökumppani oikea henkilö huolehtimaan yrityksestä?" Vatanen sanoo.

Myös yritysomaisuudesta on mahdollista määrätä testamentilla, joskin rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa perinnöstä.

Vatanen painottaa, että yrittäjien on syytä käydä esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen liittyvät asiat läpi asiantuntijan kanssa läpi jo hyvissä ajoin. Moni havahtuu pohtimaan perintöön liittyviä asioita vasta, kun jotain on jo ehtinyt tapahtua.

Toinen tyypillinen tapaus on sellainen, että testamentin sisältö on ollut henkilöllä tiedossa jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä, mutta testamenttia ei silti ole vielä laadittu.

"Monella on hieman taikauskoinen suhtautuminen näihin aisoihin. Ajatellaan jotenkin niin, että jos laadin testamentin tänään, niin varmasti huomenna tapahtuu jotain ikävää, joten koko prosessia vain siirretään jatkuvasti."

Koska kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, Vatanen kehottaa kysymään itseltä, haluaako tehdä testamentin.

"Jos vastaus on kyllä, miksi sitä ei tekisi heti. Niin voi varmistaa, että oma tahto toteutuu, vaikka jotain yllättävää tapahtuisi."

Perimysjärjestys ja testamentti

  • Perimysjärjestyksellä tarkoitetaan järjestystä siitä, kuka vainajan omaisuuden perii.
  • Perimysjärjestyksen mukaan ensisijaisesti perinnön saavat rintaperilliset, eli vainajan lapset, kukin yhtä suuren osan. Jos lapsi on kuollut, hänen jälkeläisensä saavat kyseisen osuuden.
  • Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
  • Jos rintaperillistä tai aviopuolisoa ei ole, perimysjärjestyksessä ovat vainajan vanhemmat ja heidän sijassaan vainajan sisarukset ja heidän jälkeläisensä.
  • Jos heitäkään ei ole, kolmannen perillisryhmän muodostavat isovanhemmat ja heidän sijassaan tädit, enot ja sedät. Serkut eivät peri perimysjärjestyksen mukaan.
  • Jollei perillistä löydy perimysjärjestyksen mukaan eikä testamenttia ole, perintö menee valtiolle.
  • Perimysjärjestyksestä voi poiketa testamentilla.
  • Testamentin voi laatia 18 vuotta täyttänyt. Nuorempi voi laatia testamentin, jos hän on tai on ollut naimisissa, ja 15 vuotta täyttänyt saa määrätä omaisuudesta, jota hänellä on oikeus hallita.
  • Testamentti on tehtävä kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistaja ei kuitenkaan voi olla esimerkiksi alle 15-vuotias tai testamentin tekijän puoliso.
  • Lähde: Perintökaari (Finlex)

Lue lisää

Hallitus esittää leskeneläkkeelle määräajaksi kymmentä vuotta

Malmijalostuksen toimitusjohtaja: Tietovuoto käydään Trafiguran kanssa läpi – Suomi ei menetä verotuloja

Jopa 150 000 eri toimijan veroasiointi voi katketa vuodenvaihteessa – Verohallinto vetää piuhat irti Katso-palvelusta

Kaikkien aikojen mökkikesä tuki mökkipaikkakuntien ruokakauppojen myyntiä, Helsingissä myynti romahti pahimmillaan puoleen