Teknologiateollisuuden kysynnän sakkaaminen ennustaa vaikeaa syksyä – palvelutoimialoilla paluu kohti normaalimpaa alkanut - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Teknologiateollisuuden kysynnän sakkaaminen ennustaa vaikeaa syksyä – palvelutoimialoilla paluu kohti normaalimpaa alkanut

Teknologiateollisuuden heinäkuinen kysely jäsenyrityksille kertoo heikosta kysynnästä ja tarjouspyyntöjen vähentymisestä. "Tilanne ei näytä hyvältä työmarkkinoidenkaan kannalta."
Toukokuussa Suomesta vietyjen henkilöautojen viennin arvo laski 88,3 prosenttia. Henkilöautoja valmistavalla Valmet Automotiven Uudenkaupungin-tehtaalla pyörivät lomautukset yhä.

Teknologiateollisuuden heinäkuun lopulla jäsenyrityksilleen tekemä kysely talousnäkymistä kertoo varsinkin teollisuustoimialojen kysynnän heikentymisestä ja tarjouspyyntöjen vähentymisestä

"Huolestuttavinta on se, että yritysten kysyntäongelmat kasvavat. Kysyntä ei heinäkuun lopussa tehdyn kyselyn perusteella juurikaan poikennut kesäkuusta", kertoo Teknologiateollisuuden tuoreiden jäsenyrityskyselyien ja koronapulssin tuloksia esitellyt pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Vaikka pahimmat keväällä esitetyt skenaariot koronapandemian ja sen taloudellisista seurauksista eivät toteutuisi, on Suomen teknologiateollisuudelle odotettavissa vaikea syksy.

Yritysten tarjouspyynnöt vähenivät edelleen verrattuna kolme kuukautta aiempaan – vastausten saldoluku oli negatiivinen.

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus. Teollisuustoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus. Palvelutoimialoja ovat tietotekniikan ala, suunnittelu ja konsultointi.

Palvelutoimialoilla tilanne on edennyt kohti normaalimpaa, mutta ei vielä palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

65 prosenttia teollisuusyrityksistä arvioi, että tuotannon hiljaisin aika on vasta edessä tai se on paraikaa meneillään. Kesäkuun lopussa lähes 50 000 henkilöä oli teknologiateollisuudessa lomautusjärjestelyjen piirissä. Teollisuusyrityksistä jo noin kolmannes on joutunut tai joutuu irtisanomaan henkilöstöään.

Hälyttävimpänä tietona tilauskantatiedustelussa Rautaporras piti kone- ja metallituoteteollisuuden uusien tilausten rajua 26 prosentin pudotusta vuoden toisella neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Vuositasolla huhti–kesäkuun lasku oli -34 prosenttia. Kone- ja metallituoteteollisuus vastaa noin 40 prosenttia koko Teknologiateollisuudesta.

Tullin toukokuun tilastot kertovat, että esimerkiksi henkilöautojen viennin arvo laski 88,3 prosenttia 32 miljoonaan euroon. Valmet Automotiven tehdas Uudessakaupungissa oli keväällä osan aikaa suljettuna komponenttien saatavuuden vaikeuduttua. Lomautukset tehtaalla pyörivät yhä. Autoja vietiin toukokuussa 1 558 kappaletta, kun vienti ylsi viime vuoden toukokuussa 12 814 autoon.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola painotti puheenvuorossaan, että Teknologiateollisuudessa tarvitaan lisää tukea, ja työllisyyspäätöksiä ei voi enää lykätä:

"Kustannustukipateille tarvitaan jatkoa, sillä monella alalla isku tulee vasta myöhemmin", Hirvola viittasi hallituksen keväällä myöntämiin lisätalousarvion yritystukiin.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle viittasi tes-kierroksen onnettomaan ajoitukseen teollisuuden kannalta: sopimukset työmarkkinoilla tehtiin juuri ennen koronan puhkeamista:

"On selvää, että palkankorotukset ovat tähän tilanteeseen aivan liian korkeat."

Helteen mukaan nyt on vielä ennenaikaista puhua neuvotteluista työehtosopimusten avaamisesta uudelleen. Syksyllä tämä voi tulla ajankohtaiseksi.

Yksipuolisesti palkkaratkaisua ei voi irtisanoa.

"Se edellyttää sopimista ja neuvottelemista ay-liikkeen kanssa", Helle totesi.

Ensi helmikuussa Teknologiateollisuuden yrityksissä jaetaan seuraava korotus, kaksi prosenttia palkkoihin. Siitä on mahdollisuus sopia yrityksissä paikallisesti myös toisin, niin sanottuina perälautakorotuksina.

Helle patistaa hallitusta "työllisyyden kannalta välttämättömiin työmarkkinauudistuksiin". Kyse on muun muassa työttömyysturvan remontista, paikallisen sopimisen edistämisestä sekä työllistämistä helpottavista työlainsäädännön uudistuksista.

Jotain hyötyäkin Helle näkee koronasta, ja se on työkulttuurin kehittyminen. Yrityksissä on ollut "kulttuurisia esteitä" etätyöskentelyn suhteen. Hän uskoo, että etätyöstä saatuja kokemuksia hyödynnetään ja käytäntöjä tullaan jatkamaan. Toisissa töissä vaaditaan läsnäoloa työpaikoilla, mutta fyysisiä palavereja tehtäneen jatkossa vain, kun ne tuottavat lisäarvoa. Muuten kokoonnutaan verkon kautta.

Lue lisää: Teknologiateollisuus vaatii hallitukselta pikimmiten uutta tukipakettia – "Elinkelpoisia viennin pk-yrityksiä ei saa jättää pulaan"

Lue lisää

Maaseutu on mahdollisuus, tervetuloa!

"Etätöiden myötä tullut tarve isomman asunnon hankintaan" – Pankkibarometri: Luottoja kysytään normaaliin malliin

Etätyö maalla muutti ajattelua, kertoo professori Pekka Sauri MTV:n kolumnissa – "Keskusta takaisin Maalaisliitoksi"

Pääministeri Sanna Marinin koronatestin tulos oli negatiivinen