Talous

"Kunnissa on neljän kerroksen väkeä ja ihan liikaa omaisuutta"

Kuten maatiloilla, kunnissa ja kaupungeissa rahojen loppuessa on metsää kaadettava ja saadut varat käytettävä asukkaiden lakisääteisiin palveluihin.
Jukka Pasonen

Kuntatalouteen perehtynyt liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström on murskannut ja analysoinut kuntien ja kuntakonsernien taseita ja tuloksia vuodesta 2003 lähtien. Näkökulma on ollut asukasomistajan, kuntalaisen.

Veronkorotusten ja palvelujen leikkausten rinnalle Ekström tuo kolmannen vaihtoehdon: kunnan omaisuuden ja pääomien käytön roiman tehostamisen nykyisestä.

"Kuntakonserneilla on yhä liikaa omaisuutta taseissaan. Kun rahat muuten ovat vähissä, pitää harkita, mitä omaisuuseriä voidaan käyttää toisin, jalostaa tai vaihtoehtoisesti myydä, jotta rahat riittäisivät kunnan ydintoimintaan, palveluihin", B&MANsin Ekström perustelee.

Ekström on laskenut ja julkaissut isompien suomalaisten kaupunkien konsernitilinpäätöksiä jo ennen kuin laki sitä kunnilta edellytti vuonna 2008. Konsernitilinpäätös näyttää avoimemmin sen, mitä kuntaan tai kaupunkiin tytäryhtiöineen ja kuntayhtymä osuuksineen on oikeasti sitoutunut pääomia ja mitä ne tuottavat. Tai ovat tuottamatta.

Ekström on kesällä julkaissut Asukasomistajat.com-verkkosivustolleen vuoden 2019 konsernitilinpäätökset vertailuineen ja kuntarankingeineen. Kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun konsernitilinpäätökset näyttävät todellisen velkaisuuden ja nettovarallisuuden. Konsernitilinpäätökset kertovat, mitä asukkaiden kuntiinsa sijoittamat pääomat tuottavat – ja kuinka haavoittuvia isotkin konsernit ovat koronavuoden jäljiltä.

Suomessa toimii yhteensä 310 kuntaa, joista 107 käyttää itsestään kaupunki-nimitystä. Ekström sijoitti kunnat kuvioon, jossa niiden taloudet oli sijoitettu asukkaiden määrän ja ikärakenteen perusteella janalle

"Haulikkokuvassa" yli 64-vuotiaiden osuus näyttää Suomessa muuttoliikkeen seurauksena kasautuvan pienempiin kuntiin ja haja-asutusalueille. Nuoremmat työikäiset ovat muuttaneet pois töiden perässä, ja pikkukunnan veropohja on rapautunut hiljalleen.

Lakisääteisiä palveluja ylläpidetään valtionosuusjärjestelmällä, jolla valtio monimutkaisen algoritmin kautta jakaa rahoitusvastuun kuntien kanssa. Valtionosuudet voivat Ekströmin havaintojen mukaan olla jopa 40–50 prosenttia kunnan tuloista.

Kuntasektoria tarkastellessaan Ekström jakaa kunnat havaintojen perusteella neljään kerrokseen:

Ensimmäisessä on pieniä kuntia, joissa asuu paljon iäkkäitä, yli 64-vuotiaita asukkaita. Veropohja on rapautunut ja murenee edelleen. Negatiivisimmat konsernitulokset per asukas löytyvät näistä pikkukunnista: Kannonkoski, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Toivakka, Kaskinen, Mynämäki,...

Seuraavana tulevat kunnat, jotka eivät ole aivan pienimpiä, ja ovat pärjänneet suhteellisen hyvin sarjassaan. Konsernitulos per asukas ylittää 300 euroa: Kauhajoki, Askola, Alavus, Hanko, Kittilä, Savitaipale,..

Kolmannen tason muodostavat suhteellisen isot, asukasluvultaan 40 000–100 000 asukkaan kaupungit, joissa taloudellinen tilanne on huonontunut jo ennen pandemian alkamista: Uudellamaalla Järvenpää ja Kirkkonummi kuuluvat sarjaan, isommista kaupungeista Lahti, Oulu ja Mikkeli.

190 000 asukkaan Turku on päässyt viime vuosien aikana jaloilleen. Omistajastrategiaa on kehitetty, Lääkeyhtiö Bayer ja telakkakonserni Meyer ovat luoneet työtä ja maksaneet yhteisöveroja. Meyerin telakan alihankintaverkostot ulottuvat koko maahan. Maan kuuden suuriman kaupungin konsernitulokset analysoinut Ekström arvioi, että "kolmikosta Tampere, Turku ja Oulu – yhteisöverotuotot rojahtavat (koronan) talousiskussa eniten Turussa".

Vireä yrityssektori generoi yhteisöverotuottoja. Viime vuonna yhteisöverotuotot olivat asukasta kohden Turussa 555 euroa, Tampereella 325 euroa ja Oulussa 220 euroa.

Neljännessä kerroksessa Helsinki konserneineen ja tytäryhtiöineen on omassa sarjassaan. Konsernitasolla Helsinki on viime vuodet tuottanut ylijäämää 400–600 miljoonaa euroa. Taseessa sillä on 5,7 miljardia euroa varoja. Yhteisöveroja Helsinki-konserni keräsi viime vuonna 898 euroa asukasta kohden.

Helsinki pärjäisi Ekströmin analyysin perusteella 14 prosentin kunnallisverolla nykyisen 18 sijaan, jos se tähtäisi nollatulokseen.

Suomen kunnat ja kaupungit ovatkin niin erilaisissa tilanteissa, ettei yksi ja yhtäläinen kuntapolitiikka toimi.

Kuten maatiloilla toimitaan, rahojen loppuessa on metsää kaadettava ja saadut varat käytettävä asukkaiden lakisääteisiin palveluihin.

Arvonmuodostuksen kannalta tilanne ei ole paras vaikkapa kiinteistöjen tai kunnan yhtiöiden myyntiin. Ekström kannattaa mallia, jossa kunnat miettivät kunta- tai aluetasolla omistajastrategiaansa, ja välivaiheessa jalostavat omaisuuttaan:

"Käsittelisivät kuin valtio finanssisijoituksiaan, joista luovutaan tarvittaessa."

Omaisuudenhoito ja -jalostaminen edellyttävät ammattitaitoa, jota kunnilla ja niiden luottamushenkilöillä ei välttämättä ole.

Juttua korjattu 1.9.2020 kello 8:50: Kuntataloutta käsitelleessä grafiikan taulukossa ("Kunnissa on neljän kerroksen väkeä") Vaasan kaupunki oli sijoitettu asukasluvultaan väärään kokoluokkaan, 20 000–40 000 asukkaan kuntiin. Vaasassa oli vuoden vaihteessa 67 552 asukasta.

Jukka Pasonen
Lue lisää

Metsät kääritään nyt arvopapereihin

Suomi tarvitsee Ilmarisen toimitusjohtajan mielestä kipeästi lisää koulutettuja maahanmuuttajia: "Talous on saatava nousuun"

Kyläkoulut säästyvät toistaiseksi sulkemiselta tiukan taloustilanteen kunnassa – kyläaktiivi ja kaupunginjohtaja samoilla linjoilla: "Tästä jäi vastaisen varalle paljon hyvää oppia puolin ja toisin"

Kateus, ahneus ja vahingonilo pursuavat pintaan verotietokeskustelussa – tietojen pimittäminen on silti äärimmäisen typerää