OT-lehti: Kuopion osuuskauppa maksoi suurimmat palautukset asiakkailleen – toisena tullut jäi kauas eri sataluvulle - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

OT-lehti: Kuopion osuuskauppa maksoi suurimmat palautukset asiakkailleen – toisena tullut jäi kauas eri sataluvulle

PeeÄssä palkitsi avokätisimmin jäsenensä bonuksin ja palautuksin. Keskimääräinen jäsen nettosi 120 euroa.
Hanna Linnove
S-bonuskortin haltija sai parhaassa tapauksessa palautuksina yli kolmesataa euroa vuonna 2019.

Osuuskuntien maksamat bonukset omistajajäsenilleen olivat 2019 yhteensä 600 miljoonaa euroa ja keskinäisten yhtiöiden vajaat 104 miljoonaa, kertoo tuore Osuustoiminta-lehti.

Keskimäärin Suomen 6,9 miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat 120 euroa per jäsen bonuksina ja muina palautuksina.

Osuuskauppojen bonukset olivat yhteensä 341 miljoonaa, joka on 12 miljoonaa ja neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

Osuuskaupoista ylivoimaisesti paras jäsenten palkitsija on ollut viime vuosina kuopiolainen PeeÄssä. Sen 120 000 asiakasomistajaa saivat bonusta, maksutapaetua ja ylijäämän palautusta vuodessa keskimäärin 342 euroa per jäsen.

Toiseksi paras jäi kauas, KSO Kymen seudulta maksoi 246 euroa per jäsen, vaikka Kymessäkin vihreän kortin kantajat saivat selvästi enemmän kuin muissa osuuskaupoissa keskimäärin.

Parhaimpien liiketoiminnan kasvattajien kahden kärjessä on ollut jo kahdeksan vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Jaetulle ykkössijalle ponnisti tällä kertaa PeeÄssä Pohjois-Savosta.

Osuustoiminta-lehden osuuskauppavertailussa jaetulle ykkössijalle liiketoiminnan kasvattamisessa pääsivät viime vuoden tuloksilla PeeÄssä ja PKO.

Parhaiden osuuskauppojen listalla vuosi vuodelta ylöspäin kivunnut Osuuskauppa Keskimaa sijoittui listalla kolmanneksi.

PKO pärjäsi PeeÄssää paremmin liikevaihdon ja jäsenmäärän kasvattamisessa. PeeÄssällä sen sijaan omavaraisuusaste oli hieman pohjoiskarjalaisia parempi.

Myös liikeylijäämä suhteessa taseeseen oli PKO:ta parempi. Molemmilla erityisesti liikeylijäämä oli muita osuuskauppoja parempi.

Osuuskauppavertailussa kaupat arvioidaan viidellä liiketoiminnan mittarilla: liikevaihdon ja jäsenmäärän muutos prosentuaalisesti, liikeylijäämä suhteessa taseen keskiarvoon ja liikevaihtoon sekä kaupan omavaraisuus.

Osuuskauppa sai pisteitä joka osa-alueesta sen mukaan, kuinka hyvin se oli pärjännyt muiden osuuskauppojen joukossa.

Parhaan kymmenyksen – kahden parhaan – joukkoon pääsystä sai kymmenen pistettä, toiseksi parhaaseen kymmenykseen sijoittumisesta yhdeksän pistettä ja niin edelleen.

Vuoden 2019 tulosten perusteella suurimpien pankkien sarjassa parhaaksi liiketoiminnan kasvattajaksi nousi Urjalan, Valkeakosken ja Akaan Seudun OP:n fuusiosta syntynyt Etelä-Pirkanmaan OP.

Toiseksi suurimpien pankkien ryhmässä paras oli Lounais-Suomen OP ja kolmanneksi suurimmista jälleen Maaningan OP Pohjois-Savosta.

Pienimpien pankkien ryhmässä jaetulle ykkössijalle pääsivät Halsua-Ylipään OP sekä Vesannon OP.

Osuustoiminta-lehden parhaiden osuuspankkien vertailussa kaikki Suomen osuuspankit (OP Ryhmän sekä POP Pankki -ryhmän pankit) jaetaan neljään eri ryhmään taseen suuruuden mukaan.

Jokaisessa ryhmässä oli noin 40 osuuspankkia. Yhteensä osuuspankkeja vertailussa oli mukana 170.

Pankkivertailussa pankit pisteytetään viidellä mittarilla: liikevaihdon, taseen ja jäsenmäärän vuosimuutos prosentuaalisesti, pääoman tuotto (ROA) sekä pankin vakavaraisuus.

Jos pankki on sijoittunut vertailussa oman kokoluokkansa pankkien parhaan kymmenyksen joukkoon, se on saanut 10 pistettä. Toiseksi parhaaseen kymmenykseen sijoittumisesta saa yhdeksän pistettä ja niin edelleen.

Osuuspankkien vuosi oli erinomaisen hyvä. Liikevaihto pankeilla kasvoi reippaasti vuoden 2018 liikevaihdon laskun jälkeen.

Taseet jatkoivat kasvua nopeammin kuin vuosiin ja tuottoakin tehtiin sen verran enemmän, että pääomantuottoprosentti oli keskimäärin edellisvuotta paremmalla tasolla.

OT-lehti: Kuluttajaosuuskunnan palautukset omistajille lähes 820 miljoonaa

Lue myös

Ässän seurassa kehdosta hautaan eli S-temppu ja kuinka se tehtiin

Lue lisää

Onko osuustoiminnan henki tai sielu kateissa?

Markkinatalous tarvitsee uudelleenarviointia

Edustajisto on näköalapaikka oman osuuskaupan sisälle – osuuskauppavaalit taas tulossa

Nukkuvatko osuuskunnat onnensa ohi?