Kainuusta kuuluu kummia – yrityskyselyn mukaan maakunnassa on maan parhaimpia saumoja työllistyä - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Kainuusta kuuluu kummia – yrityskyselyn mukaan maakunnassa on maan parhaimpia saumoja työllistyä

Tuore pk-barometri listaa Kainuun työllistämisodotukset jopa paremmiksi kuin ennen koronakriisiä. Maakunnan yritykset panostavat nyt tuotekehitykseen ja innovaatioihin.
Kuvakaappaus
Kainuussa on tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri tarve työntekijöistä.

"Ja eikun Kainuuseen, täällä on töitä! Kainuun pk-yritysten työllistämisodotukset ovat pk-yritysbarometrin mukaan koko maata suuremmat, odotukset ovat jopa parantuneet kevään barometrista. Haasteena on kuitenkin työvoimapula", kirjoittaa työvoima-asiantuntija Atte Laitinen Kainuun ely-keskuksesta Twitterissä.

Kyselyraportin mukaan koronan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta osaavan työvoiman tarve ei ole vähentynyt kainuulaisissa pk-yrityksissä.

Kainuulaiset yritykset aikovat investoida ja kehittää toimintaansa seuraavan vuoden aikana selvästi muuta maata enemmän. Yritysten innovaatio- ja tuotekehityspanostusten merkittävä lisääntyminen vahvistaa tulevaisuudenuskoa.

Syksyn Pk-yritysbarometrin saldolukujen mukaan Kainuussa arviot työllisyyden ja investointien kehittymisestä sekä liikevaihdon +3 ja kannattavuuden +/-0 kehityksestä ovat Kainuussa myönteisemmät kuin lähimaakunnissa ja koko maan tasolla.

Yleinen suhdannenäkymä on alueella laskenut, ollen -7, kun se Pohjois-Pohjanmaalla on -9 ja Pohjois-Savossa -11. Koko maan saldoluku on -10.

Yleisen suhdannenäkymän heikkenemisestä huolimatta kainuulaisten pk-yritysten seuraavan vuoden työllistämisodotukset ovat positiiviset (7).

Saldoluku on jopa parantunut yhdeksän prosenttiyksikköä keväällä ennen koronakriisiä toteutetusta tutkimuksesta (-2). Koko maassa työllistämisodotukset ovat lievästi negatiiviset (-2).

Kainuulaisista yrityksistä 42 prosenttia nostaa työvoiman saatavuuden kolmen pahimman yrityksen kehittämistä estävän tekijän joukkoon, kun koko maassa osuus on 27 prosenttia.

Vain yleinen suhdanne- ja taloustilanne nähdään Kainuussa merkittävämpänä esteenä kehittämiselle, 50 prosenttia Kainuussa ja 62 prosenttia koko maassa.

Vastaajista 36 prosenttia näkee henkilöstön kehittämisen ja koulutuksen olevan kolmen tärkeimmän kehittämistarpeen joukossa: koko maan luku on 34 prosenttia. Edellä on vain markkinointi ja myynti 48 prosentin osuudella, kun koko maan luku on 52 prosenttia.

"Koronan vaikutukset Kainuun elinkeinoelämään näyttää olevan toistaiseksi vähäisempiä kuin muualla", toteaa Pasi Loukasmäki Kainuun ely-keskuksesta.

"On myös hienoa huomata, että monet yritykset ovat käyttäneet hiljentyneen ajan kehittämällä toimintaansa ja löytäneet uusia toimintatapoja", jatkaa Loukasmäki.

Kainuun kaikista pk-yrityksistä yli kolmannes on kasvuhakuisia. Voimakasta kasvua hakee kolme sadasta yrityksestä.

Yrityksistä vajaa kolmannes pyrkii säilyttämään nykyisen asemansa ja reilulla neljänneksellä ei ole lainkaan kasvutavoitteita. Viisi sadasta yrityksestä aikoo lopettaa toimintansa kokonaan seuraavan vuoden kuluessa.

Myynti ja markkinointi, henkilöstön kehittäminen ja koulutus sekä johtaminen nousevat tärkeimmiksi kehittämistarpeiksi kainuulaisissa pk-yrityksissä.

Pahimmiksi kehittämisen esteiksi nousevat yleinen suhdannetilanne, osaavan työvoiman heikko saatavuus sekä kilpailutilanne.

Kainuun pk-yrityksistä 16 prosentilla on vientiä tai toimintaa ulkomailla, kun koko Suomessa näitä on vajaa neljännes.

Palvelujen vienti on jonkin verran heikentynyt, palveluja vie neljännes vientiyrityksistä, kun vielä keväällä palvelujen vientiä oli 39 prosentilla vientiyrityksistä.

Lue myös:

PTT selvitti maaseudun työvoimapulaa: Ratkaisun avaimet ovat maahanmuutto, työvoimapalveluiden kehittäminen ja yritysten yhteistyö

Lue lisää

Maanantaina yksi uusi koronavirukseen liittyvä kuolema – Kainuun tartuntarypäs kasvaa, Jyväskylässä jopa kaksisataa joutumassa karanteeniin

Mittavien myrskytuhojen korjuu jatkuu yhä Kainuussa: ”Maalaisjärkeä käyttäen voidaan maastossa liikkua”

Maksavatko mansikat kohta maltaita?

Sato tarvitsee yhä tekijöitä