Talous

Kymmenettuhannet eläkeläiset jäävät vuosittain ilman kotitalousvähennystä: "Perustarpeiden tyydyttäminen vie jo niin ison osan tuloista"

Mikäli eläkeläisellä on riittävän pienet tulot, hänelle ei käytännössä ole mitään hyötyä siitä, vaikka veroista voisikin tehdä vähennyksiä.
Jukka Pasonen
Vaikka eläkeläisten eläkkeet ovat viime vuosina olleetkin keskimäärin noususuunnassa, on toiminnanjohtaja Kempin mukaan tärkeää muistaa, että hyvin pienituloisten eläkeläisten määrä on pysynyt kaikesta huolimatta ennallaan.

Eläkeliiton arvion mukaan vuosittain arviolta ainakin kymmenettuhannet eläkeläiset jäävät ilman kotitalousvähennystä.

"Onhan heitä nyt vähintään kymmeniätuhansia, kun meillä on täyden takuueläkkeenkin saajia aika paljon", Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi sanoo.

Kemppi huomauttaa, että tuolla joukolla kotitalousvähennyksen hyöty on käytännössä minimaalinen, vaikka he sinällään voisivatkin hakea kotitalousvähennystä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan luvut kotitalousvähennystä vaille jäävistä eläkeläisistä näyttävät hieman erilaisilta. Vuoden 2014 tietoihin pohjautuvan tutkimuksen mukaan osa tai kaikki haetusta kotitalousvähennyksestä jää käyttämättä noin 11 000 henkilöltä, joista 8000 on eläkeläisiä. Keskimääräinen verotuksessa vähentämättä jäänyt kotitalousvähennys oli eläkeläisillä tuolloin noin 600 euroa.

Niistä henkilöistä, joilla kotitalousvähennystä jää käyttämättä, 65 prosenttia on eläkeläisiä.

Vaille kotitalousvähennystä jäämisen taustalla on se, että koska vähennys tehdään verosta, esimerkiksi säästöillään palveluja hankkivat pienituloiset eläkeläiset eivät ole sen piirissä. Toisaalta kotitalousvähennystä hakeneiden eläkeläisten maksamat verot eivät aina riitä siihen, että vähennyksen pystyy hyödyntämään täysimääräisesti. Lisäksi kaikkein pienimmät vähennykset taas jäävät kotitalousvähennyksen omavastuurajan alle. Nykyisin tuo omavastuuraja on 100 euroa vuodessa.

Toiminnanjohtaja huomauttaa, että mikäli eläkeläisellä on riittävän pienet tulot, hänelle ei käytännössä ole mitään hyötyä siitä, vaikka veroista voisikin tehdä vähennyksiä.

"Monet tällaiset palvelut ovat niin kalliita, että siihen ei ole käytännön mahdollisuuksia. Perustarpeiden tyydyttäminen vie jo niin ison osan niistä tuloista, että omaa elämää helpottaviin palveluihin ei ole varaa", hän sanoo.

Jotta ongelmaan päästäisiin käsiksi, voisi yksi vaihtoehto olla jo aiemmin eläkeläisjärjestöjen ehdottama niin sanottu käänteinen kotitalousvähennys. Siinä ideana on, että he, jotka eivät pysty vähentämään kotitalousvähennystä verotuksessaan, saisivat samansuuruisen tuen vastaavien palveluiden hankkimiseen.

"Ikäihminen voisi hyötyä vaikkapa siivouspalvelusta, ja se voisi helpottaa kotona selviytymistä pidempään", Kemppi pohtii.

Vaikka eläkeläisten eläkkeet ovat viime vuosina olleetkin keskimäärin noususuunnassa, on Kempin mukaan tärkeää muistaa, että hyvin pienituloisten eläkeläisten määrä on pysynyt kaikesta huolimatta ennallaan. Kaikkein pienituloisimpien elämään vaikutettaisiin toiminnanjohtajan mukaan kotitalousvähennyksen viilausta paremmin esimerkiksi pienentämällä lääkekustannusten omavastuita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja.

"Yleensä se korreloi keskenään, että kun on pieni eläke, on todennäköisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ja lääkekustannuksia, jotka rasittavat toimeentuloa", Kemppi sanoo.

Lue lisää:

Perussuomalaisten kansanedustaja ehdottaa: Henkilöautojen huollot kotitalousvähennyksen piiriin

Lukijalta: Kotitalousvähennys on saatava myös pienituloisille – verottajan pitäisi maksaa se

Tutkimusnäyttöä kotitalousvähennyksen tuomista työpaikoista ei ole – hallitus suunnittelee leikkauksia työkorvauksiin ja enimmäismääriin

Lue lisää

Vähennys paperillakin

Yritykset kannattavat voimakasta veroelvytystä talouden käynnistämiseksi, kertoo kauppakamarien kysely

"Eläkeläisiä ei saa suojella hengiltä" – Eläkeliitto ja Senioriliitto toivovat helpotuksia rajoituksiin

Kotitalous­vähennys