Talous

"Metsäteollisuus tuottaa Lappiin miljardi euroa ja porotalous 30 miljoonaa – onko metsätalous tosiaan se, jonka pitää väistää?", lukija ihmettelee

Leena Neitiniemi-Upola muistuttaa mielipidekirjoituksessaan, että matkailu ja porotalous eivät ole Lapin ainoita elinkeinoja.
Kari Salonen
Porotalous on Lapille kulttuurillisesti tärkeää.

Koronapandemia on kohdellut matkailualaa rankasti. Korona ei kuitenkaan kohtele kaikkia elinkeinoja yhtä kovakouraisesti.

Kaivosala, jonka maksamia yhteisö- ja kiinteistöveroja kritisoidaan joskus mediassa liian pieniksi, maksaa kuitenkin työntekijöilleen kunnon palkkaa, päätellen kaivoksen työntekijöiden osuudesta Kittilän kunnan ansioverotuloissa.

Tuhannesta kaivoksen työntekijästä on noin 500 kirjoilla Kittilässä. He maksavat veronsa Kittilään toisin kuin monet matkailualan pätkätyöläiset, jotka tarvitsevat kuitenkin kunnan järjestämiä palveluita.

Toinen merkittävä elinkeino­alue on metsä. Sadan päivän mittaisen kasvukauden aikana on Suomen metsiin syntynyt jälleen kerran 100 miljoonaa kuutiometriä uutta puuta.

Metsä kasvaa ja maksaa laskut, mikäli sen annetaan tehdä työnsä. Riskinä voi olla eri elinkeinojen yhteensovittaminen tai cityvihreä, joka masinoi erilaisia aloitelistoja tai kategorista siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen. Nämä voidaan tietysti toteuttaa, mutta kuka silloin maksaa laskut?

Metsiä hyödyntävien alojen taloudellisesta tuloksesta puhuttaessa on metsäteollisuus ylivoimainen. Lukema, jossa ei ole mukana pääomaverotuksessa olevia yksityismetsätalouden tuloja, on Lapissa yli miljardi euroa.

Porotalouden, jolla on suuri kulttuurinen merkitys, taloudellinen tulos on vain noin 30 miljoonaa euroa. Onko metsätalous tosiaan se, jonka pitää väistää elinkeinoja yhteen sovitettaessa? Kumpi edellä mainituista haluaa tai edes pystyy kompensoimaan menetettyjä tuloja?

Tulevaisuus näyttää metsäalalla hyvältä. Uusi biotuotetehdas, jota suunnitellaan Kemiin, alkaisi valmistuessaan niellä kuitupuuta, jota 80-luvulla Lapin lain aikaan uudistetut, nyt harvennusikäiset metsät puskevat.

Kasvava metsä sitoo hiilidioksidia, ja hiilinielu voi olla tulevaisuuden metsänomistajan tulonlähde. Uudet sellupohjaiset tuotteet, kuten mikro- ja nanosellu, ovat aivan jotain muuta kuin vessapaperia, vaikka siitä, kuten muistakaan henkilö­kohtaisen hygienian sellupohjaisista tuotteista, tuskin haluamme luopua.

Uudistamatta jäänyt vajaatuottoinen metsä sen sijaan vanhenee ja tuottaa lahopuuta, joka on tärkeää monimuotoisuudelle mutta päästää lahotessaan hiilidioksidia. Ikimetsästä ei kannata puuyksilöiden kohdalla puhua, sillä millään orgaanisella ei ole ikuista elämää täällä ajassa.

Luonnon kiertokulku jatkaa horjumatta kulkuaan, alkaakseen säännöllisin välein kierroksensa uudelleen alusta.

Leena Neitiniemi-Upola

kittiläläinen metsänomistaja

Lapin Metsävaliokunnan jäsen

MT:n kaikki mielipidekirjoitukset

Lue lisää

Suomi on kriittisten raaka-aineiden keskiössä

Kalmari jyrähtää luontojärjestöille: "Yhdellä puhelinsoitolla olisi voitu selvittää asiaa ja silti jatketaan somessa virheellisen tiedon jakamista"

Katso videolta, miten erilaisena suomalainen metsämaisema avautuu lentokapteenin näkökulmasta – olisiko näköalalennoista pienten lentokenttien pelastukseksi?

MaRan kysely: Lähes 30 prosenttia pohjoisen hotelleista ja kylpylöistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla ensi keväänä