MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Talous

Uusi raportti ruotii koronan vaikutuksia luonnonvara-alalla – vaikutukset suurimpia luontomatkailussa, vaikka suomalaiset ovatkin innostuneet matkailemaan luonnossa

Pitkittyvä epidemia lisää epävarmuutta myös elintarvike- ja metsäsektoreilla.
Vesa-Matti Väärä
Vaikka luonnon virkistyskäyttö ja kotimainen luontomatkailu ovat lisääntyneet, ei palveluita kuitenkaan osteta riittävästi, todetaan Luonnonvarakeskuksen tuoreessa raportissa. Arkistokuva Saaristomeren kansallispuistosta.

Koronapandemian vaikutukset luonnonvara-alalla vaihtelevat suuresti, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan.

Luken tuore raportti selvittää koronatilanteen vaikutuksia metsäsektoriin, luontoon perustuvaan matkailu- ja palvelutoimintaan ja luonnontuotealaan sekä maa-, elintarvike- ja kalatalouteen 2020-luvulla. Skenaarioissa huomioidaan pandemiatilanteen ja talouden erilaiset kehityskulut ja pandemian pitkäaikaiset vaikutukset.

"Työmme edetessä esille nousi myös vahva tarve löytää keinoja, joiden avulla yhteiskunta ja toimialat voisivat paremmin varautua tulevaisuuteen", kertoo projektista vastannut johtava tutkija Pasi Rikkonen Lukesta.

Neljän erilaisen tulevaisuuden kehityskulun avulla tarkasteltiin luonnonvara-alan elinkeinoille mahdollisesti tulevia vaikutuksia. Skenaariot eivät siis ole ennusteita tulevaisuudesta, vaan niiden avulla arvioidaan vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja ja varautumiskeinoja.

Luonnonvara-aloista lyhyen ajan vaikutukset ovat voimakkaimpia luontomatkailussa, joka myötäilee koko matkailusektorin vaikeaa tilannetta.

"Kansainvälinen kysyntä on merkittävästi vähentynyt, eikä kotimaisen kysynnän kasvu riitä kompensoimaan pudotusta yritysten liikevaihdossa", toteaa tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.

Vaikka luonnon virkistyskäyttö ja kotimainen luontomatkailu ovat lisääntyneet, ei palveluita kuitenkaan osteta riittävästi. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

"Avainasemassa olisi uusien liiketoimintamallien kehittäminen. Kannattaisi keskittyä kotimaisen luontomatkailukysynnän hyödyntämiseen, virtuaalimatkailun ja muiden digitaalisten palvelujen mahdollisuuksiin ja sopivien palvelujen kehittämiseen eri kohderyhmille kuten etätyöhön sekä sosiaali- ja terveyssektorille", suosittelee Tyrväinen.

Lue lisää: Iglukylät tyhjenivät ja yrittäjät odottavat kauhuissaan talvea – "Sitä ihmettelen, että valtio on panostanut Lappiin satoja miljoonia ja nyt niitä ollaan heittämässä Kankkulan kaivoon”

Koska alan toiminta pyörii pääosin pienyritysten varassa, se tarvitsee tilanteen pitkittyessä julkisen sektorin rahoittamia tutkimus- ja kehittämispanostuksia. Luontomatkailupalvelujen kestävyyteen panostaminen lisää sektorin kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä.

Koronapandemian lyhyen aikavälin vaikutukset metsäsektorilla ovat raportin mukaan kaksijakoisia: paino- ja kirjoituspaperin kysynnän alamäki kiihtyy, mutta joidenkin pakkausmateriaalien sekä pehmo- ja hygieniapapereiden kysyntä kasvaa.

Lue lisää: Paperintuotanto uhkaa pudota Suomessa 1970-80-lukujen tasolle – koronakevät sulatti graafisten paperien viennistä liki kolmanneksen

"Samalla nopeutuva rakennemuutos kannustaa metsäalan yrityksiä lisäämään tutkimus- ja kehittämispanostuksia esimerkiksi elintarvikepakkaamisessa, kun kuluttajat ovat tottuneet etätöihin ja Take away -ruokakulttuuriin. Digitalisaatio etenee koko metsäsektorilla", listaa erikoistutkija Matleena Kniivilä.

Kotimaista ruokajärjestelmää on raportin mukaan syytä kehittää muutosjoustavampaan suuntaan, vaikka koronatilanteen aiheuttama kriisi ei vielä suurestikaan vaikuttanut elintarvikkeiden ja tuotantopanosten maailmankauppaan, toteaa tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

Haavoittuvia osia ovat esimerkiksi alkutuotannon riippuvuus ulkomaisista tuotantopanoksista sekä tiettyjen tuotannonalojen, kuten puutarhatuotannon, riippuvuus ulkomaisesta kausityövoimasta.

Huoltovarmuuden varmistaminen pitää sisällään sekä keskeisten tuotantopanosten nykyistä suunnitelmallisemman varastoinnin että maatalouden viljelyjärjestelmien ja tuotantoteknologioiden kriisitilannevalmiuden kehittämisen.

"On muistettava myös, että globaalilla tasolla ruokaturvasta huolehtimisessa tärkeää Suomen kannalta on sitoutua monenkeskisen kauppajärjestelmän periaatteisiin ja varmistaa, että nämä sitoumukset säilyvät voimassa myös erilaisissa kriisitilanteissa", toteaa Niemi.

Suomen kalamarkkinat ovat nykyisin hyvin riippuvaisia tuonnista. Koronasta johtuvat häiriöt kalan maailmanmarkkinoilla romahduttivat myös kotimaassa tuotetun kalan hinnat.

Suomella on laajat meri- ja sisävesialueet sekä kalavarat, joiden hyödyntämistä voidaan lisätä kestävällä tavalla omavaraisuuden parantamiseksi ja kriisiajan huoltovarmuuden lisäämiseksi. Kriisiaikoina vesistöjen merkitys Suomen ruokahuollolle on aina kasvanut.

Erikoistutkija Jari Setälä nostaa esille kotimaisia kasvumahdollisuuksia kahta kautta: silakan ja monien vajaasti hyödynnettyjen lajien elintarvikekäyttöä voidaan kotimaassa lisätä. Lisäksi Suomen vesistöissä voidaan kasvattaa nykyistä enemmän kalaa.

"Tuotantolaitosten oikea mitoitus ja sijoittuminen sekä uusien avomeri- ja kiertovesikasvatusteknologioiden hyödyntäminen ovat vesiviljelyn kestävän kasvun mahdollisuuksia", toteaa Setälä.

Lue lisää

Kaupallisesti arvokkaimpien kalalajien kärkikaksikko tasainen – uusi laji kiilasi kärkeen hiuksenhienolla erolla

4H:n marjanvälitys toi lisäansioita lähes 500 nuorelle

Poliisiblogi: "Järki himmenee karvakäärön edessä" – pentutehtailu on rikollista toimintaa, jossa kärsivät kaikki osapuolet

THL: Suomessa 215 uutta koronavirustartuntaa