Talous

”EU:n elpymispaketti tuo meille miljardien eurojen bisnesmahdollisuudet” – EK: suomalaisyrityksistä voisi tulla kestävän kehityksen moottori Euroopassa

EU-maiden tulee sijoittaa elvytysrahat investointeihin, jotka edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitaalisuutta.
Mario Salerno
Suomen pääministeri Sanna Marin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel tapasivat lokakuussa Brysselissä.

EU:n johtajien heinäkuussa tekemä sopu 750 miljardin euron elpymisrahastosta on Suomelle välttämätön. Se ei kuitenkaan ole toteutukseltaan optimaalinen, Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Petri Vuorio painottaa.

”Kysymys kuuluu, mikä olisi ollut parempi vaihtoehto? Meillä pelkona oli, että toinen vaihtoehto olisi ollut rahoitusmarkkinoiden häiriö sekä syvempi ja pitkäkestoisempi investointilama, joka olisi Suomen investoinneista riippuvaiselle taloudelle ja yrityksille perin haitallinen. Markkinahäiriöiden välttäminen vaatii yhteisponnistelua”, Vuorio kertoo.

Jäsenmaat valmistelevat par­aikaa suunnitelmiaan elvytysrahoituksen käytölle. Komissio on määrittänyt, että kansallisten suunnitelmien rahoituksesta reilu kolmannes tulee ohjata ilmastohankkeisiin ja viidennes digitaaliseen Eurooppaan.

Suomalaisilla yrityksillä on Vuorion mukaan mahdollisuus näyttää tässä kyntensä. Hän luettelee suomalaisyritysten mahdollisuuksiksi muun muassa terveysteknologian, päästöttömän meriliikenteen, teollisen 5G:n, sekä energiaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät ratkaisut, jotka nopeuttavat koronaviruspandemiasta toipumista.

”Näen tässä suuria mahdollisuuksia: Suomesta voisi tulla Euroopan johtava digitalisaatioon ja kestävän kehitykseen liittyvien ratkaisujen tarjoaja koronaelpymisessä. Investointi-­ikkuna on kuitenkin lyhyt ja kilpailu on kovaa.”

Suomi arvioi saavansa korona­elpymispaketista 3,2 miljardia euroa ja maksavansa siitä 6,6 miljardia euroa. Kriittiset äänenpainot ovat ihmetelleet, miksi Suomen saama osuus paketista on niin pieni suhteessa takaisinmaksuun. Vuorion mielestä asioita ei kuitenkaan voi nähdä pelkän nettomaksumatematiikan näkökulmasta.

”Me emme saa suhteessa vähempää kuin muut monet muut nettomaksajamaat. Me olemme itse asiassa suhteessa suurempi saajamaa kuin muut Pohjoismaat. Lisäksi pitää muistaa, että EU:n elvytys­paketti tuo meille tulevina vuosina miljardien eurojen bisnesmahdollisuudet.”

EK:n ehtona on, että elvytys­paketti on kertaluontoinen.

”EKP:n pääjohtaja on vihjannut, että tästä voisi tulla pysyvä mekanismi. Tämä ei käy meille”, Vuorio sanoo.

Toinen merkittävä huolenaihe on se, että miten rahanjakoa valvotaan. Vuorion mielestä sitä ei pidä jättää jäsenmaiden kontolle, vaan EU-komission, Euroopan syyttäjäviranomaisen, tilintarkastustuomioistuimen ja petostentorjunta­viraston tulee ottaa valvonnasta koppi.

”Jos valvonta perustuu jäsenmaiden kansalliseen järjestelmään, riskinä on erittäin suuri poliittinen takaisku. Koska merkittävä osa investoinneista tulee olemaan julkisia, prosessien pitää olla avoimia.”

Tällä hetkellä elvytysrahoituksen valvonta on Vuorion mukaan muodostumassa löyhemmäksi kuin normaalissa EU-budjetissa.

”Tässä on takana myös EU:n kansalaisten luottamus. Rahan pitää kohdistua koronaelpymisen kriteerit täyttäviin asioihin ja ennen kaikkea talouden uudistamiseen sekä kasvua tukeviin investointeihin. Jäsenmaissa tullaan tekemään massiivia infrastruktuuri-investointeja lyhyessä aikaikkunassa, jolloin valitettavasti myös väärin­käytösten riski kasvaa.”

Komission tavoitteena on maksaa markkinoilta nostettua lainaa takaisin uusilla tulonlähteillä. Muovivero tulee käyttöön ensi vuonna. Lisäksi komissio on tehnyt hahmotelmia transaktioverosta, digiverosta sekä hiilitulleista. Vuorion kanta tähän on selvä: EU:lle ei pidä antaa verotusoikeutta.

”Huolena tietenkin on, että kokonaisveroasteen nousu heikentää yritysten kilpailukykyä. Hiilitullit olemme nähneet ongelmallisina myös kauppakumppanien vastatoimien kannalta.”

Lue myös:

EU:n ennätyspitkät neuvottelut maalissa: Suomen maataloudelle 400 miljoonan euron lisäkirjekuori – lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen 100 miljoonaa euroa

Elvytys nostaa suomalaisten EU-maksuja – maatalousrahoituksen saanto sen sijaan kasvaa nykykaudesta kuudella prosentilla, myös uhka tukikatosta väistyi

EK huolestunut mahdollisista vastatoimista unionin hiilitulleihin – "Vastatoimet voisivat kohdistua vaikka juustojen vientiin"

Juha ROININEN
Petri Vuorio aloitti vuoden alussa Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johdossa.
Lue lisää

Koronarajoitukset kiristyvät Pirkanmaalla – koko Suomessa on raportoitu 322 uutta koronavirustartuntaa

Koronavirusta ilmenee Uudellamaalla nyt 18 kertaa niin paljon kuin Itä-Savossa – kolme sairaanhoitopiiriä leviämisvaiheessa, neljäskin lähenee

Koronatilanne synkkenee Euroopassa, mutta monet maat haluavat mahdollisimman tavallisen joulunodotuksen

Brysselissä löytyi sopu maatalouselvytyksestä – paketti odottaa europarlamentin hyväksyntää