Talous

Paperin menestys jätti Nokiankin varjoonsa – paperiteollisuus ohitti puuteollisuuden tärkeimpänä vienti­alana vuonna 1935

Massa- ja paperi­teollisuuden osuus bkt:sta oli ­huipussaan viisi prosenttia. Nokia ylsi ­neljään.
Kuva: Marita Waenerberg / Kuvitus: Juho Leskinen
Matkapuhelinjätin menestyskausi jäi paperiteollisuuteen verrattuna lyhyeksi.

Paperiteollisuuden vaikeudet herättävät huolta paitsi tehdas­paikkakunnilla, myös koko Suomessa. Ala on ollut merkittävä työllistäjä, ja Suomen viennin suurimpia vetureita koko itsenäisyyden ajan – ja on sitä edelleen.

Ulkomaankaupan tilastoissa paperiteollisuus ohitti puuteollisuuden tärkeimpänä vienti­alana vuonna 1935 ja piti pintansa vuosituhannen vaihteen tienoille, jolloin sähkötekninen teollisuus ohitti sen Nokian nousun vanavedessä.

Matkapuhelinjätin menestyskausi jäi paperiteollisuuteen verrattuna lyhyeksi. Se kesti noin 20 vuotta, kunnes yhtiön matkapuhelinvalmistus ajautui vaikeuksiin, ja se myytiin Microsoftille vuonna 2013. Nykyisin suurin vientituote ovat palvelut.

”Kansantaloudessa on ihan normaalia, että yrityksiä kuolee pois ja uusia syntyy”, selittää Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

”Se on tavallaan ihan terve merkki taloudessa.”

Paperiteollisuus on kuitenkin pysynyt Suomen talouden mahtitekijänä poikkeuksellisen pitkään.

Vientilukuja paremmin alan merkitystä Suomessa voidaan arvioida sen tuottamalla arvonlisällä.

Arvonlisä on se osuus tavaran arvosta, joka syntyy yrityksen prosessissa raaka-aine­kulujen ja muiden osto­panosten päälle. Siihen kuuluvat myös palkat, palkkojen lisäkulut sekä verot.

Kaikkien Suomen yritysten ja muiden organisaatioiden tuottama arvonlisä summautuu valtion bruttokansantuotteeksi.

Massa- ja paperiteollisuuden huippuvuosina 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa alan osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli jopa viisi prosenttia.

Varhaisia tilastoja arvonlisästä on hankalaa löytää. Metsätutkimuslaitoksen ja tilastokeskuksen kaavioiden mukaan massa- ja paperiteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta oli kuitenkin merkittävä, 2–5 prosenttia ainakin vuodesta 1975 vuoteen 2008 saakka.

Vertailun vuoksi Nokian osuus koko Suomessa tuotetusta arvonlisästä oli huipussaan vuonna 2000, jolloin se oli noin neljä prosenttia. Nokian arvonlisä ylitti kaksi prosenttia kansantuotteesta vuosina 1998–2008.

Jopa valtaosana Nokian menestysvuosista paperiteollisuuden merkitys Suomen taloudelle oli matkapuhelinjättiä suurempi.

Nokia ohitti paperiteollisuuden merkittävyydessä vain vuosina 2005–2008, jolloin molempien osuus koko kansantuotteesta oli jo laskussa.

Vuodesta 2009 eteenpäin massa- ja paperiteollisuuden osuus on ollut jälleen suurempi.

Ali-Yrkön mukaan havainto on oikea, eikä sinänsä yllättävä.

”Täytyy muistaa, että tässä verrataan koko teollisuudenalaa yhteen yritykseen”, hän muistuttaa.

Nokian tuottama arvonlisä ei myöskään sisällä sen kotimaisilta alihankkijoilta tilaamia komponentteja tai töitä. Toisaalta myöskään paperiteollisuuden arvonlisä ei sisällä metsätalouden arvonlisää.

Arvonlisän tarkastelu ei myöskään kerro vaurauden ja työllisyyden jakautumisesta Suomen sisällä. Nokia työllisti huippuvuonna 2000 vuosikertomuksensa mukaan 24 495 suomalaista. Samana vuonna massan, paperin ja paperituotteiden valmistus toi Suomessa työn runsaalle 38 000 henkilölle.

Kun Nokian työllistävä vaikutus keskittyi käytännössä Salon, Oulun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun alueille, työllistivät paperitehtaat ihmisiä pienemmillä paikkakunnilla ympäri Suomen.

Puun hankintaketjujen työllistävyys jakautuu vielä laajemmalle.

Paperiteollisuuden ­merkitys vaurauden luojana on siis Suomen mittakaavassa täysin vertaansa vailla. Ali-Yrkkö huomauttaa kuitenkin, ettei sen suuruus vähennä muiden alojen tärkeyttä.

”Sehän olisi pitkän päälle täysi katastrofi, jos koko Suomen talous riippuisi vain yhdestä alasta. Taloudelle on hyvä, että on erilaisia ja erikokoisia yrityksiä.”

Lue lisää

Palveluvienti kasvoi Suomen tukijalaksi – arvoltaan ylittää jo tuplasti metsäteollisuuden viennin

Paperintuotanto uhkaa pudota Suomessa 1970-80-lukujen tasolle – koronakevät sulatti graafisten paperien viennistä liki kolmanneksen

Pääministeri Marin ei näe akuuttia tarvetta minimipalkkalaille – SAK:n Eloranta ei usko, että paperi- ja metsäteollisuusalalla minimipalkkakysymys on kauhean relevantti

Finanssivalvonnalta puhtaat paperit Nokian tiedottamiselle