Talous

Professori Vesa Vihriälä: "Koronasta jää pitkä laahus talouteen"

Pandemia muuttaa myös kysynnän rakennetta. Sosiaalista kanssakäymistä edellyttävän kulutuksen suhteellinen osuus pienenee.
Jarno Mela
Vähentyykö ravintolapalveluiden käyttö pysyvästi koronapandemian ja sosiaalisten kontaktien välttelyn seurauksena?

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä ennustaa koronapandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia talouteen ja politiikkaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiistaina järjestetyssä KKV-päivässä.

Helsingin yliopiston taloustieteen työelämäprofessori Vihriälä arvioi globaalin terveys- ja talousshokin aiheuttaneen koronapandemian jättävän "hyvin todennäköisesti pidemmäksi ajaksi makrotalouteen laahuksen".

Monelle yritykselle jää velkaongelmia, jotka heijastuvat investointeihin ja sitä kautta heikentävät tuottavuuden kasvua sekä aiheuttavat pitkäaikaista työttömyyttä. Korot pysyvät pitkään matalalla ja yrityskenttään jää heikosti tuottavia niin sanottuja zombie-yrityksiä, jotka eivät sieltä konkurssien kautta poistukaan.

Poikkeuksellinen globaali shokki on suhteessa selvästi syvempi kuin vaikkapa vuonna 2009 alkaneen finanssikriisin. Finanssikriisissä maailmantalouden kasvu pysähtyi, mutta nyt kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa maailmantalouden tuotannon supistuvan kuluvana vuonna 4,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Maat kuitenkin ovat eri tavoin haavoittuvia tässä talouskriisissä. Raha- ja finanssipoliittiset toimet niin keskuspankeissa kuin kansallisvaltioissa ja EU:n tasolla ovat olleet poikkeuksellisen mittavia.

"Keskuspankit ovat mahdollistaneet valtioiden velkaantumiset. Euroopan keskuspankilla EKP:lla on 1 350 miljardin euron ohjelma, josta tänä vuonna on käytetty 50–600 miljardia euroa. Finanssipolitiikassa julkiseen talouteen syntynyt aukko on katettu kokonaan velalla", Vihriälä jäsensi makropolitiikkaa.

EU:n yhteinen finanssipoliittinen paketti on arvoltaan 750 miljardia euroa, noin viisi prosenttia koko EU:n vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Pandemialla on ollut vaikutukset sekä kysyntään että tarjontaan. Vihriälä arvioi kysynnän rakenteeseen tulevan pysyvämpiä muutoksia: sosiaalista kanssakäymistä edellyttävän kulutuksen suhteellinen osuus pienenee.

"Se tuhoaa matalan tulotason työpaikkoja ja lisää rakennetyöttömyyttä."

Tämä puolestaan tietää uusia vaatimuksia muun muassa koulutukselle.

Tuotannossa muutos voi näkyä siten, että yritykset pyrkivät vähentämään haavoittuvuutta, resilienssiä. Välituotteiden alihankinta hajautetaan useampaan kohteeseen, mistä puolestaan seuraa tuottavuuden laskua.

Kun paikkasidonnaisuus etenkin palveluiden tuotannossa vähenee ja kaikkialla tehdään jatkossakin etätyötä enemmän, palveluiden globalisaatio vahvistuu.. Palveluiden virtuaalinen kilpailu kansainvälistyy. Niiden tuottavuus kasvaa, mutta voi myös tulla kansallisia sopeutuspaineita.

"Jos Suomella on ollut perifeerisyydestään aiemmin haittaa, jatkossa se (syrjäinen sijainti) voi olla etu."

Mitkä yritykset sitten ovat vahvoilla jatkossa? Vihriälä arvioi, että pandemia vahvistaa globaalien alustojen suhteellista asemaa.

Julkisen velan kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Kun velkaantumista vakautetaan se tietää veronkorotuksia ja julkisten menojen leikkauksia.

Miten Suomi sitten jatkossa pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Professori Vihriälän arvion mukaan synkimpiin esitettyihin skenaarioihin ei tarvitse varautua, muta jäämme matalammalle talouden kasvu-uralle kuin ennen kriisiä olimme.

Lue aiheesta lisää: Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen varoittaa KKV-päivässä: "Näin meitä kuluttajia vedätetään verkossa"

Lue lisää

Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen varoittaa KKV-päivässä: "Näin meitä kuluttajia vedätetään verkossa"

KKV esittää Mehiläisen ja Pihlajalinnan yrityskaupan kieltämistä – kilpailu vähenisi liikaa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankinta oli lainvastainen – sakkoja ei voitu määrätä, koska määräaika oli kulunut umpeen

Rahapeliongelmiin löydettävä ratkaisu