Talous

Suomi tarvitsee Ilmarisen toimitusjohtajan mielestä kipeästi lisää koulutettuja maahanmuuttajia: "Talous on saatava nousuun"

Kansan raju ikääntyminen nostaa eläkemaksuja kohtuuttomasti, jos nuorta osaavaa väkeä ei saada maahan lisää.
Jarkko Sirkiä
Jouko Pölösen mielestä Suomessa ollaan liian ehdottomia. ”Eläkkeen lähestyessä pitäisi pystyä olemaan esimerkiksi 50-prosenttisesti töissä eikä lähteä siitä, että joko teet viisipäiväistä viikkoa tai et ollenkaan.”

Työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa ja houkutella ulkomaisia opiskelijoita Suomeen. Muuten ikääntyvän Suomen on vaikea pärjätä taloudellisesti jatkossa, työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen sanoo.

Lausunto on raju tilanteessa, jossa maahanmuuttovastaisuus on kasvamassa muun muassa Helsingin jengiytymisen vuoksi.

Pölösen mielestä kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa. ”Syrjäytymisen ehkäisy on tärkeää, mutta maahanmuutossa pitäisi kiinnittää huomiota myös talou­teen.”

Hän edistäisi työperäistä maahanmuuttoa. ”Uudessa-­Seelannissa, Australiassa ja Kanadassa on onnistuneesti saatu koulutettua väkeä maahan töihin.”

”Suomi ikääntyy rajusti ja syntyvyys on pudonnut pohjalukemiin. Eläkeläisten määrä suhteessa työssä oleviin kasvaa niin kovaa vauhtia, että talous on saatava Suomessa nousuun.”

Kansantalous kasvaa vain joko tuottavuutta tai työn määrää lisäämällä. Tuottavuus on parantunut pikkuhiljaa, mutta aivan liian vaisusti tarpeeseen nähden.

Tuottavuuden kasvuun tulee panostaa, mutta sitä on Pölö­sen mielestä hyvin vaikea saada nostettua niin nopeasti kuin tarve on, minkä takia työn määrää on lisättävä.

Työn määrää voidaan lisätä työllisyyttä parantamalla ja työuria pidentämällä, mutta sekään ei riitä. ”Suomeen tarvitaan lisää osaavaa työvoimaa.”

Suomessa työikäisten määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun eikä Pölönen usko, että syntyvyyttäkään saadaan yhtäkkiä roimasti kasvamaan, kun trendi on ollut pitkään toiseen suuntaan.

Sen takia pitäisi luoda ohjelma esimerkiksi Kanadan tapaan, jolla tänne saataisiin houkuteltua osaavaa työvoimaa.

Kanada pisteyttää hakijat ja tarjoaa kolmen vuoden ajan ilmaiset kotoutuspalvelut parhaille tulijoille.

Pölönen lisäisi myös koulutuksen houkuttelevuutta Suomessa.

”Yliopistoihin ja korkeakouluihin pitäisi saada muualta maailmasta lisää opiskelijoita, joista todennäköisesti osa jäisi maahan.”

Työeläkeyhtiöiden eläke­vastuut kasvavat kovaa vauhtia. Eläkemaksua tulisi Eläke­turvakeskuksen mukaan nykyisen tilanteen jatkuessa korottaa 24 prosentista 30 prosenttiin 2050-luvulta lähtien. ”Sitä ei maan talous ja yritysten kilpailukyky kestä.”

Pölönen perää hallitukselta nopeita ja reippaita rakenteellisia uudistuksia työelämään, jotta työllisyys saadaan nousuun.

”Esimerkiksi työehtojen yrityskohtainen joustavuus eli paikallinen sopiminen on tarpeen ja työn tekemisen tulisi aina olla kannustavaa.”

”Suomen yritysten kilpailukyky, osaavan työvoiman saatavuus ja investointeihin houkutteleva ilmapiiri ovat kaikki kaikessa, muuten Suomi ei selviydy talouskilpailussa muun maailman kanssa.”

Työkyvyttömyyttä täytyy pystyä vähentämään vielä nykyistä nopeammin.

Tilanne parani pitkään muun muassa varhaisen puuttumisen avulla, mutta kehitys on pysähtynyt. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yli 20 000 ihmistä.

Elvytysrahaa on nyt saatavissa maailmalta lähes mielin määrin.

”Tärkeintä on miettiä, mihin raha käytetään. Syömävelkaan ei velkarahaa pidä laittaa, vaan kasvua ja tuottavuutta lisääviin investointeihin.”

Kanadassa on kolme maahanmuuttoperustetta: perheen yhdistäminen, taloudellinen maahanmuutto ja pakolaisten suojelu.

Maahan pyritään saamaan neljännesmiljoona muuttajaa vuosittain.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan tavoite on saada maahan nuoria, kielitaitoisia ja koulutettuja ihmisiä.

Kanssamuuttajia voi tuoda, jos on riittävästi varallisuutta pitää heistä huolta.

Taloussyiden takia maahan muuttavat pisteytetään seuraavasti:

Kielitaito 0–28 pistettä

Koulutus 0–25 pistettä

Työkokemus 0–15 pistettä

Ikä 0–12 pistettä

Työtarjous 0–10 pistettä

Sopeutumiskyky 0–10 pistettä

100 pistettä on maksimi.

Halukkaan on saatava vähintään 67 pistettä, jotta hän voi päästä maahan osaava työntekijä -ohjelmassa.

Ulkomaalaistaustaisia väestöstä on 20 prosenttia, ja osuus kasvaa 30 prosenttiin 15 vuodessa. Suurimmat lähtömaat ovat Filippiinit, Intia ja Kiina.

Kolmen vuoden Kanadassa asumisen jälkeen tulija saa anoa kansalaisuutta. Siihen asti maahan muuttaneille tarjotaan ilmaiset kotoutumispalvelut.

Maahanmuuttajia avustetaan jo ennen maahan saapumista. Työnantajat järjestävät kielikoulutusta joka päivä tunnin ajan työpäivän päätteeksi.

Kanada on parantanut viime vuosina kaikkien kansalaistensa eläketurvaa päinvastoin kuin monet muut maat.

Lue lisää

"Ei kukaan sano, että Ruotsissa tai Saksassa poljetaan työntekijöiden oikeuksia" - kokoomuksen Petteri Orpo vakuuttaa, ettei paikallinen sopiminen ole työntekijälle haitaksi

Tuore tutkimus: Parempia palkankorotuksia tulee paikallisesti sopimalla – asiantuntijat eivät täysin allekirjoita

Suomen Yrittäjien kysely: Työnantajayrittäjät toivovat seuraajia Metsäteollisuuden tes-ratkaisuille

Metsäteollisuuden yritykset uudistavat työmarkkinoita harkiten