Koronavirukseen ei ole olemassa lääkettä, eikä viruksia hoideta antibiooteilla. Tästä huolimatta antibioottien käyttö on covid-19-pandemian aikana Euroopassa lisääntynyt, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO huolestuneena.
Riskinä on, että runsas ja jopa holtiton antibioottien käyttö vähentää mikrobilääkkeiden tehoa, kun bakteerit kehittyvät yhä vastustuskykyisemmiksi antibiooteille.
WHO:n yhdeksää Euroopan maata koskevasta raportista selviää, että antibiootteja saaneista ihmisistä 79–96 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut covid-19-tartuntaa. Vain noin 15 prosenttia koronaan vakavasti sairastuneista saa bakteerin aiheuttaman tulehduksen, joten he saattavat tarvita antibioottihoitoa.
Tohtori Nino Berdzuli, WHO:n Euroopan maakohtaisten terveysohjelmien osastolta korostaa, että erityisesti pandemian aikana on tärkeää laatia selkeät ohjeet antibioottien käytöstä. Hän muistuttaa, että jokaisella on rooli antibioottien käytön valvojana olivatpa he vanhempia, lääkäreitä tai päättäjiä.
Tartuntatautien erikoislääkäri Fabio Soldani kertoo, että Italiassa pandemian alkaessa koronapotilaille annettiin antibiootteja samaan tapaan kuin keuhkokuumeeseen sairastuneille.
Epidemian jatkuessa ja koronatiedon karttuessa antibiootteja alettiin antaa vain niille koronapotilaille, joilla oli merkkejä laboratoriossa vahvistetusta bakteeri-infektiosta. Mahdollisuuksien mukaan antibioottihoidon kestoa koetettiin lyhentää, Soldani kertoo.
WHO muistuttaa, ettei antibiootteja pidä käyttää omin päin eikä varmuuden vuoksi.
Uusi koronavirus aiheuttaa äkillisen hengitystie-infektion. Taudinkuva voi vaihdella lähes oireettomasta taudista vakavaan tautiin. Oireet voivat myös vaihdella taudin edetessä.
FAO varoittaa: Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset infektiot aiheuttavat seuraavan pandemian
Tilaajille
