Talous

Tienpidon ongelmat kaadettiin aliurakoitsijan niskaan – aikoo valittaa oikeuskanslerille

Konkurssiin ajautunut yrittäjä arvostelee pääurakoitsija YIT:tä sekä ely-keskusta epätasapuolisuudesta.
Kai Tirkkonen
Juhana Arolan mukaan nelostien kunnossapitoyhtiö Siikalatvalla ajettiin konkurssiin, kun urakointisopimus irtisanottiin kestämättömin perustein. Tiet jäävät hoitamatta, kun tosipaikka tulee ja ammattitaitoiset yrittäjät on heitetty ulos, hän ennustaa.

Nelostien kunnossapitoa Pohjois-Pohjanmaalla hoitanut yrittäjä Juhana Arola Siikalatvasta haluaa tuoda esille aliurakoitsijoihin kohdistuvat ongelmat. ”Työn todellinen tekijä eli aliurakoitsija on aina se, joka saa syyt ongelmista ja jonka selkänahasta säästöt revitään.”

Arolan sopimus pääurakoitsija YIT:n kanssa sanottiin irti kolmisen vuotta sitten, ja firma ajautui myöhemmin konkurssiin.

”Sopimus sanottiin irti perusteettomasti ja riidattomia saatavia työstä, joka oli jo tehty, jäi saamatta 70 000 euroa.”

”Purkamisesta olisi pitänyt valittaa välimiesoikeuteen, mikä maksaa jo kymmeniä­tuhansia euroja ennen asian käsittelyä. YIT tiesi, ettei meillä mitenkään ole siihen varaa.”

Arolan mukaan työn tilaaja eli ely-keskus ei ota vastuuta hyvästä tienpidosta vaan jättää vastuun pääurakoitsija YIT:lle, joka taas kaataa ongelmat eteenpäin aliurakoitsijoille.

”Meidän firma ei ole ainoa, jolle YIT on antanut mahdottomia ehtoja. Tietoja tästä on aliurakoitsijoilta Tampereelta, Kuhmosta ja Keminmaalta.”

Arolan mukaan aiemmin Siikalatvan seudun tienhoitourakat olivat Destialla, mutta sitten ne menivät YIT:lle satatuhatta euroa aiempaa halvemmalla.

”Miten muuten hinta voisi yhtäkkiä olla niin paljon halvempi kuin että töitä jätetään tekemättä? Kyllä tässä pitäisi tienhoidon kunnosta huolestua myös tilaajan eli ely-keskuksen.”

”Koskaan ei ole tie ollut niin huonossa kunnossa kuin nyt. Normaalit lumisateet juuri ja juuri pärjätään. Kun on paha jääkeli, tilanne kostautuu, kun heitetään urakoista pois tietä vuosikymmenet hyvällä ammattitaidolla ja kunnianhimolla hoitaneet.”

”YIT käyttää esimerkiksi kuivaa suolaa suolaukseen, ja sitä katsotaan läpi sormien. Kuivasta suolasta ei hyötyä ole, kun ensimmäinen kuorma-auto pyyhkii suolasta 80 prosenttia tien sivuun. Meiltä vaadittiin kostutetun suolan käyttöä. Tämä on vastuuttomuutta ja epätasapuolisuutta.”

Arolan mukaan YIT purki sopimuksen vedoten siihen, ettei yrityksessä ollut riittävästi koneita ja henkilöitä eikä turvallisuusvaatimuksia täytetty. Arolan mukaan mikään kohta ei täytä irtisanomisperustetta.

”Kerran pahalla talvikelillä Nelostiellä Lehtomäkeen jäi kiinni pari rekkaa. Tie olisi suolattu määräysten mukaan kostealla suolalla, mutta meidän suola-auto seisoi pari tuntia hallilla sen vuoksi, että YIT ei tuonut kuormaajaa hallille ajoissa, vaikka kuinka soiteltiin. Ja tämäkin oli meidän vika.”

Autoja oli ajossa lopuksi 11, eli yksi euro4-päästöluokan kone liian vähän. ”Oli sovittu, että vaadittuja euro4-koneita voitaisiin kehittää matkan varrella. Näitä lupauksia ei sitten pidetty.”

”Euro4-koneita ei ollut maassa saatavilla enempää silloin. Ja me hankimme kolme ylimääräistä vara-autoa, ja hommat saatiin toimimaan.”

”Henkilöitä firmassa oli töissä 18 eli riittävästi.”

”Sopimus purettiin täysin olemattomilla perusteilla. Esimerkiksi höylästä puuttuivat teippaukset, jotka sinne olisi hetkessä saatu. Näyttää YIT:kin ajavan koneilla, joissa ei ole teippauksia”, Arola huomauttaa.

Arola on näyttänyt purkamisperusteita lakitoimistossa, jossa perusteettomuudesta oltiin Arolan kanssa samaa mieltä. ”Tästä on lähdössä valitus oikeuskanslerille.”

Arola moittii ely-keskusta siitä, että keskusteluyhteyttä ei ole. ”Hyvä tienpito ei näytä kiinnostavan.”

”Ely-keskus vetoaa siihen, että tienpidosta sovitaan pääurakoitsijan kanssa. Pääurakoitsija siirtää vastuun aliurakoitsijalle, joka tekee työn, kouluttaa väen ja kantaa vastuun ja riskin.”

Koneyrittäjien liiton mukaan koneyritysten yleinen ongelma on, että yrittäjiä kilpailutetaan henkihieveriin, sillä erilaisia yrittäjiä riittää.

YIT ei kommentoi asiaa luottamuksellisuuden vuoksi. Yhtiö vahvistaa ainoastaan, että ”YIT:n ja J. Arola Oy:n välinen aliurakkasopimus liittyen Siikalatvan alueurakkaan on päättynyt”.

Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa toteaa, että tienhoidon alueelliset urakat ovat laatuvastuu-urakoita, eli pääurakoitsija vastaa siitä, että tiet ovat sopimuksen mukaisessa kunnossa.

Ely-keskuksen aluevastaavat valvovat teiden kunnossapitoa pistokokeilla. Lisäksi töitä valvoo virka-ajan ulkopuolella laadunvalvontakonsultti.

Jos laatu ei vastaa sopimuksia, pääurakoitsija saa huomautuksen tai sakkoja. Kaikki alueen pääurakoitsijat ovat saaneet sanktioita viime vuosina, Ylinampa kertoo.

Yhden hoitoalueen hinnan halpeneminen sadallatuhannella eurolla ei välttämättä merkitse tienpidon heikkenemistä, sillä urakoiden suuruus on miljoonia euroja, Ylinampa katsoo.

Tienpidon valvonta on Arolan mukaan käytännössä olematonta. ”Konsultti voi käydä kerran kuussa Siikalatvan alueella. Pääurakoitsija tietää, ettei valvota ja käyttää sitä hyväksi.”

Arola on ollut yhteydessä myös Traficomiin. ”Keskusteluiden perusteella siellä on tiedossa ely-keskusten valvonnan heikkoudet, ja niihin aiotaan puuttua.”

Kai Tirkkonen
Lue lisää

YIT:ltä tulosvaroitus – Pasilaan rakennettu Tripla painaa yhä yhtiön tulosta

Kuntaliitto: Epäonnistuneesta teiden talvikunnossapidosta johtuvia sanktiota ei saa vyöryttää aliurakoitsijoille

Koneyrittäjät: Väitteet yrittäjien epäreilusta kohtelusta ovat totta – "Kustannusten säästöstähän siinä on kysymys"

Lauhat talvet nostavat tienpidon hintaa koko maassa – "Kun korjausvelkaan yhdistää tällaiset talvet, on jälki paikoin pahaa"