Talous

Maaseudun yrityksiä riivaa osaaja- ja jatkajapula, eikä korona helpota tilannetta: "Jonkinlaiset imagotalkoot olisivat oikeasti paikallaan"

Maaseutumaisten alueiden yrityksiä riivaa jatkaja- ja osaajapula, ja korona on hankaloittanut tilannetta entisestään.
Jukka Pasonen
Kolmatta kertaa toteutettu Maaseutu-Pulssi-kysely osoitti koronan vaikuttaneen erityisesti ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksiin.

Koronan vaikutukset iskivät maaseudulle viiveellä, mutta nyt vaikeuksissa näyttää olevan erityisesti ydin- ja harvaan asuttu maaseutu, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) toteuttamasta Maaseutu-Pulssi-yrityskyselystä.

Maaseudun Tulevaisuus sai tutustua Maaseutu-Pulssi-kyselyn tuloksiin ennen niiden julkaisua.

Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla yritysrakenteessa on muutama tekijä, jotka lisäsivät iskunkestävyyttä kevään ja kesän aikana, kertoo EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.

Se, miksi korona iski viiveellä näille alueille, selittyy Huovisen mukaan esimerkiksi perheyritysten määrällä ja moninkertaisella yrittäjyydellä.

Ydin- ja harvaan asutun maaseudun työnantajayrityksistä yli 70 prosenttia on perheomisteisia, mikä taas lisää yrityksen kokemusvarantoa erilaisista kriiseistä. Moninkertaisella yrittäjyydellä taas tarkoitetaan sitä, että samalla yrittäjällä on vähintään kaksi yritystä, jotka voivat olla eri aloilta.

"Iskunkestävyyttä siis lisää se, että eri toimialoilta tulee kompensointia, jos yksi ala sakkaa", Huovinen kertoo.

Uusimman Maaseutu-Pulssi-kyselyn aineisto kerättiin marraskuun puolivälissä, ja kyselyyn vastasi 1 187 työnantajayritystä eri puolilta maata. Kysely on toteutettu myös vuosien 2019 ja 2018 lopulla.

Lisäksi EK on koko koronapandemian ajan kartoittanut yritysten tilannetta EK:n koronakyselyllä. Syyskuun koronakyselyssä alkoi jo näkyä viitteitä siitä, että epidemian pitkittyessä yritysten puskurien pohja oli alkanut paistaa. Siinä vaiheessa pandemia-aikaa oli takana puoli vuotta.

Marraskuussa kelkka oli jo kääntynyt, ja korona vaikuttaa iskeneen lopulta rajusti ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksiin. Huovisen mukaan koko Euroopan koronatilanne ja tiukat matkustusrajoitukset vaikeuttavat erityisesti maaseudun matkailuyritysten toimintaa, ja niiden asiakaskato puolestaan heijastuu myös muiden maaseudun palveluntuottajien tilanteeseen.

Maaseutu-Pulssi-kyselyssä yritykset vastasivat yritystoiminnan nykytilaa ja vuoden 2021 tulevaisuudennäkymiä koskeviin kysymyksiin. Kysymykset liittyivät yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysyntään, työntekijämäärään, investointeihin ja ulkomaankauppaan, ja saadut vastaukset muutettiin saldoluvuiksi.

Saldoluku voi vaihdella +100:n ja -100:n välillä. Mitä suurempi positiivinen luku on kyseessä, sitä optimistisempaa näkemystä se merkitsee, ja vastaavasti suuri negatiivinen lukema tarkoittaa pessimististä näkemystä asiaan.

Kaikilla mittareilla pessimistisimmät lukemat tulivat ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksiltä.

Vuoden 2019 tilanteeseen verrattuna suurimmat yritystoiminnan nykytilaa koskevat muutokset liittyvät ulkomaankauppaan. Vuonna 2019 eri alueiden arviot ulkomaankaupan senhetkisestä tilasta vaihtelivat +6:n ja +15:n välillä, kun taas vuonna 2020 lukemat olivat pudonneet kaupungeissa -36:een, kaupunkien läheisellä maaseudulla –49:ään ja ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla -73:een.

Vuoden 2021 osalta erityisen hyytäviltä näyttävät yritysten näkemykset investoinneista. Vuonna 2019 koko maan keskiarvona yritysten näkemykset tulevista investoinneistaan olivat nollalukemissa. Näkemykset ovat kuitenkin kääntyneet vahvasti pakkaselle, -27: ja -42:n välille. Ydin- ja harvaan asutun maaseudun investointinäkemykset ovat pessimistisimmät.

Jukka Pasonen
Yli 70 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä kertoo ulkomaankaupan vähentyneen marraskuuta 2020 edeltävän vuoden aikana.

Huovinen nimeää maaseutumaisten alueiden kahdeksi suurimmaksi haasteeksi jatkajapulan ja osaajapulan.

Vielä vuosi sitten omistajanvaihdos oli ajankohtainen yli 25 prosentille maaseudun yrityksistä, mutta nyt sitä suunnittelee tai on toteuttamassa alle 20 prosenttia yrityksistä.

"Korona ei ole tilannetta missään nimessä helpottanut, sillä jatkajan ja rahoituksen löytäminen on hankaloitunut entisestään. Tämä tarkoittaa, että moni elinkelpoinen yritys joutuu lopettamaan periaatteessa aivan turhaan."

Osaajapula hankaloittaa erityisesti kaupunkien läheisen maaseudun ja ydinmaaseudun tilannetta, sillä niihin keskittyy paljon alihankintateollisuutta. Tekijöitä ei yksinkertaisesti löydy tyydyttämään vientikysyntää.

Sekä jatkaja- että osaajapula liittyy eläköitymiseen, sillä uusia tekijöitä ei tahdo löytyä eläköityvien yrittäjien eikä työntekijöiden tilalle. Huovisen mukaan tätä olisi oikeasti syytä ratkoa myös kuntatasolla.

"Jonkinlaiset imagotalkoot olisivat oikeasti paikallaan. Monella on esimerkiksi teollisuuden työstä mielikuva, joka ei todellakaan vastaa todellisuutta nykypäivänä."

Vuosi 2021 vaikuttaa maaseudun pk-yrityksille kaikkiaan hankalalta, ja koronasta toipuminen voi kestää Huovisen arvion mukaan maaseudulla kaupunkeja kauemmin.

"Maaseudulla näkymät ovat kaikilla mittareilla pessimistisemmät kuin kaupungeissa."

Huovinen huomauttaa, että maaseudun yritysten tilanteeseen on nähtävissä myönteistäkin näkökulmaa. Vaikka koronan haittavaikutukset korostuvat lyhyellä aikavälillä, horisontissa saattaa siintää myös hyötyjä.

Yksi maallemuuton yleisistä ongelmista on se, että vaikka puoliso löytäisi maaseudulta töitä, toisen puolison työ on ollut sidoksissa kaupunkiin.

"Etätyön lisääntyminen saattaa osaltaan ratkoa tätä ongelmaa", Huovinen toteaa.

Lue lisää

Teatterit pysyvät kiinni, ensi-iltoja lykätään – koronatilanne talvilomien aikana voi olla monelle elokuvateatterille kohtalonkysymys

Korona ajoi kansan kalaan

Tutkijapaneeli: WHO ja Kiina olisivat voineet toimia nopeammin pandemian alussa – mahdollisuuksia nopeampaan toimintaan olisi ollut

Epävarmuus piinaa vanhojentansseihin valmistautuvia lukiolaisia – "Toivottavasti kaikki halukkaat pääsevät tanssimaan"