Talous

Onko nollakorkojen taustalla väestönkehitys Kiinassa – ei rahapolitiikka? Väestötekijä voi vaikuttaa hiipuessaan myös Suomen eläkesijoituksiin, arvioi Työeläkevakuuttajat Tela

Kiinan väestönkasvun hiipuminen voi nostaa korkotasoa, siteeraa Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti Risto Vaittinen brittiekonomistien Goodhartin ja Pradhanin vähälle jäänyttä huomiota alhaisten korkojen ja inflaation perussyistä.
Pirjo Loiskekoski
Väestöbonus ohitse. Kiinan työikäinen väestö kasvoi 1990–2010 keskimäärin yli kymmenellä miljoonalla hengellä vuodessa. Väestönkasvu pysähtyi jo viime vuosikymmenellä, jolla työikäisen väestön määrän kasvu lähes pysähtyi sekä teollistuneissa maissa että Kiinassa. Eläkeläisten määrä kasvaa. Arkistokuvassa nuoria Vietnamissa.

Alhaiset korot ja inflaatio ovat pitkään leimanneet teollistuneiden maiden talouskehitystä, ja tämän on oletettu jatkuvan.

"Asiantila voi kuitenkin muuttua yllättävänkin nopeasti, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan johtava ekonomisti Risto Vaittinen Tela-blogissaan.

Vaittinen pohtii asiaa syksyllä julkaistun, Suomessakin huomiota saaneen teoksen The Great Demographic Reversal pohjalta.

Teoksen ovat kirjoittaneet brittiläiset ekonomistit Charles Goodhart ja.Manoj Pradhan. Kirjassaan The Great Demographic Reversal he tulkitsevat viime vuosikymmenien talouskehitystä. Väestökehityksen rooli globaalissa talouskehityksessä tuo taloustieteissä vakiintuneeseen tulkintaan uusia sävyjä ja uutta näkökulmaa myös tulevan kehityksen ennakoimiseen.

Vaittinen luo blogissaan huomion Goodhartin ja Manoj'n arvioon 2000-luvulla vallinneen alhaisen inflaation ja korkotason perussyyhyn: Teoksen kirjoittajat Goodhart ja Pradhan esittävät, että alhaisten korkojen ja inflaation taustalla ei ole niinkään keskuspankkien onnistunut rahapolitiikka, vaan väestökehitys Kiinassa.

"Vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa on jäänyt väestökehityksen vaikutus korkoihin ja inflaatioon. Asialla on merkitystä myös suomalaisten työeläkkeiden kannalta, sillä eläkkeiden rahoitus perustuu osin eläkevarojen sijoittamiseen. Nollakorkomaailmassa sijoitustuottojen saaminen on muodostunut yhä hankalammaksi", kirjoittaa Vaittinen Tela-blogissaan "Nollakorkojen aika ei jatku ikuisesti – väestötekijä voi yllättää".

Kiinan työikäinen väestö kasvoi 1990–2010 keskimäärin yli kymmenellä miljoonalla hengellä vuodessa eli joka vuosi kokonaisen nyky-Ruotsin verran työikäisiä ihmisiä. Samaan aikaan Kiina integroitui maailmantalouteen. Juuri tämä kiinalaisen työvoiman sysäys on ollut keskeinen syy alentuneeseen inflaatioon 2000-luvulla. Lisäksi Kiinalla on ollut keskeinen rooli ilmiössä, jota kutsutaan säästämistulvaksi ja joka on osaltaan painanut korkotasoa alaspäin. Kiinalaiset ovat varautuneet eläkeaikaan säästämällä ja rahoitusvarallisuudelle on ollut vaikeaa löytää investointikohteita.

Nollakorkojen aikana kannattavien investointikohteiden löytäminen rahoitusvarallisuudelle on ollut haasteellista globaalisti.

Nyt tilanne on muuttumassa. Myös Kiinassa väestö ikääntyy nyt nopeasti. 2030-luvulta eteenpäin Kiinan työikäinen väestö supistuu 10 miljoonaa vuodessa. Teollistuneissa maissa ikääntyminen ja sen kustannukset ovat näkyneet voimakkaampina jo pitempään.

Lopputulos: Korkeampien korkojen ja inflaation paluu ei ehkä ole niin epätodennäköinen vaihtoehto kuin nyt ajattelemme.

Tulevaisuuden kuvalle voi esittää myös lukuisia varauksia. Esimerkiksi tuottavuuden oletettua myönteisempi kasvu ja työllisyysasteiden merkittävä nousu vaimentaisivat ennustettua inflaatiota ja korkotasoa nostavaa kehityskulkua.

Vaittinen arvioi blogissaan, että Kiinasta johtuva työvoiman tarjonnan negatiivinen sokki voi olla yhtä mittava kuin sen tuottama positiivinen sokki 1990- ja 2000-luvuilla. Supistuva työvoiman tarjonta johtaa kasvaviin palkkavaateisiin ja toisaalta alenevaan hyödykkeiden ja palveluiden tarjontaan. Kaikesta tästä seuraa inflaatiopaineita.

"Korkeampien korkojen ja inflaation paluu ei ehkä ole niin epätodennäköinen vaihtoehto kuin nyt ajattelemme", Vaittinen päättää bloginsa.

Koronavuoden 2020 aikana ja sitä edeltävinä vuosina säästämisaste kasvoi Suomessakin. Goodhartin ja Manoj'n arvion mukaan säästämisaste alenee niin Kiinassa kuin teollistuneissa maissa ikääntymisen kustannusten ja työikäisen, taloudellista ylijäämää tuottavan väestön määrän vähenemisen takia. Tämä johtaa rahoituksen niukkenemiseen ja korkojen nousuun.

Taloustieteen tohtori Manoj Pradhan tunnetaan makrotaloudellisia analyysejä tekevän, Lontoossa toimivan riippumattoman Talkin Heads -tutkimuslaitoksen perustajana. Taloustieteen tohtori Charles Goodhart on London School of Economicsin rahoitusalan emeritusprofessori. Hän on toiminut Englannin keskuspankin rahapolitiikkakomitean jäsenenä vuosina 1997–2000.

Lue lisää

Koronan alkuperää tutkivan WHO:n asiantuntijaryhmän pääsy Kiinaan evättiin – "Olen todella pettynyt"

Kiina antoi ehdollisen hyväksynnän kotimaiselle koronarokotteelle

Wuhanin tapahtumista kertoneelle kansalaisjournalistille neljän vuoden tuomio

Kiina hamstraa yli puolet maailman vehnävarastoista, Presidentti Putin haluaa jarruttaa ruuan hinnannousua Venäjällä