Talous

"Vihreä kasvu on suurta huijausta" – ST1:n Mika Anttonen roimii rajusti Suomen hiilettömyystavoitetta ja näkee ilmastonmuutokseen vain yhden ratkaisun

Voi olla hyvin vahingollista olla edelläkävijä, Anttonen varoittaa. "Suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään?"
Jaana Kankaanpää
Mika Anttonen uskoo suomalaisiin metsiin ja maatalouteen, sillä maailmaan tulee miljardi uutta ihmistä joka 15. vuosi. Hänen oma talonsa Helsingissä lämpenee kaukolämmöllä eli kivihiilellä.

Mika Anttonen on kummajainen.

Ensinnäkin hän on Suomen kuudesta miljardööristä toinen omalla työllään eikä perimisellä rikastunut. Jalat tuntuvat olevan silti tukevasti maassa, ja hän on kertonut elävänsä samanlaista elämää kuin muutkin suomalaiset ja pärjäävänsä lääkärivaimonsa kanssa omilla palkoillaan.

Toisekseen: hänellä on kuin onkin pää pilvissä eli visio. Sitä noudattamalla vaurastuminen on tullut ikään kuin sivutuotteena.

Diplomi-insinööri Anttonen, 54, aloitti uransa jo opiskeluaikoina Nesteellä, myi ja osti maailman merillä seilaavia raakaöljylasteja, nousi johtajaksi, irtisanoutui 1996, alkoi tehdä samaa omissa nimissään ja seuraavaksi jalostaa öljyä ja myydä polttoaineita muun muassa Greenergy-yrityksessä. Hän oli yksi omistajista ja osti sille ST1-ketjun vuonna 2000, avasi ST1:lle ensimmäiset omat huoltoasemat Ruotsissa 2004 ja Suomessa 2005 ja sähkömyynnin suomalaisille kotitalouksille ilman omaa tuotantoa vuonna 2005.

Ketju laajeni kätevästi, kun Anttonen osti Suomen Shell-asemat ja loppu on historiaa. ST1- ja Shell-jakeluasemia on nyt Pohjoismaissa puolitoista tuhatta ja ST1-ryhmä paisunut lähes tyhjästä Pohjoismaiden suurimpien polttoainevalmistajien ja -jakelijoiden joukkoon. Anttonen omistaa ST1-konsernista yli 80 prosenttia, mikä tarkoittaa arvoltaan 1,9 miljardin omistusta.

Anttonen ei silti ole tyytyväinen, pikemminkin turhautuneen tuntuinen, kun tapaamme ST1:n uudessa pääkonttorissa Pasilan Triplassa. Hän suhtautuu vakavasti ilmastomuutokseen ja kokeilee siksi Marokossa Saharan metsittämistä, tutkii etanolin valmistusta Thaimaassa tärkkelystehtaan maniokista, rakentaa biodiesellaitosta Göteborgissa ja valmistaa etanolia leipomoteollisuuden jätteistä. Tosin koko maapallon ravintolarasvat riittävät vain 20 miljoonan biodieseltonnin valmistukseen, kun fossiilisen öljyn kysyntä on viisi miljardia tonnia.

Peruskuvio onkin pielessä, ja pahasti. Göteborgin biodieselinvestointi maksaa 200 miljoonaa euroa ja on Anttosen mukaan "hullu".

"Keräämme Kiinasta ja ympäri maailmaa ravintoloiden paistinrasvoja ja teemme dieseliä. Ollaan investoitu pirusti ja saadaan näyttämään, että Suomi tai Ruotsi on tehnyt jotakin fiksua. Mutta oikein laskettuna hiilidioksidipäästöt eivät vähene ja rahat olisi voitu käyttää estämään fossiilinen investointi jossakin muualla."

Ja kaikki vain siksi, että poliitikot ovat päättäneet, että tietty osa myydystä polttoaineesta pitää olla uusiutuvaa ja että Suomi haluaa olla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi valtioksi vuonna 2035.

"Olen yrittänyt kysyä ministeriön besserwiss...virkamiehiltä, mistä vuosiluku tulee, kun Ruotsin tavoite on 2045 ja EU:n 2050. Kaikkien väittämien jälkeen jää yksi vastaus: olla muille maille rohkaiseva esimerkki. Mutta minä kysyn, että suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään ja kuinka se edistää kansantaloutta?"

Anttosen mielestä on nimittäin hyvin vahingollista olla edelläkävijä teknologiassa volyymimielessä, sillä se vanhenee, hinta halpenee ja kilpailijat painavat pahimmillaan ohi, kun edelläkävijällä on vanhentunut infra kourassa. Esimerkiksi tuulivoimaloiden omakustannushinta on puolittunut kymmenessä vuodessa.

Anttosen mukaan energiajärjestelmä on kuin liikkuva juna, jossa kaikki osat pitäisi vaihtaa vauhdissa. Hänestä päättäjät eivät ymmärräkään energiainvestointeja, eikä niitä ole koskaan tehty meillä markkinaehtoisesti.

"Siksi meillä on 77 sähkönsiirtoyhtiötä, kun yksi riittäisi. Ja siksi turpeessa homma loppuu kuin seinään, ja tilalle tulee hakelaivoja Louisianasta, jotta kattiloita voidaan pyörittää."

Uutta tekniikkaa pitää ottaa käyttöön, mutta ilman pakkoa yritykset hankkivat halvinta eli fossiilista. Anttonen perääkin Suomen ja EU:n rahaa ratkaisuihin, joilla kehittyvissä maissa saadaan suhteessa suurimpia tuloksia aikaan.

"On ihan kiva, että meillä on hiilivapaa Mynämäki, mutta ei sitä kannata tehdä mihin hintaan tahansa, vaan miettiä ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön muuallakin. Nyt avaruudesta katsottuna näkyy, kuinka tuossa yksi sulkee hiilivoimalan ja tuossa toinen rakentaa uuden."

Anttosen mielestä ilmastonmuutokseen onkin vain yksi ratkaisu: maailmanlaajuinen hiilipörssi eli hiilelle hinta. Se estäisi sellaiset järjettömyydet kuin valtiokohtaiset päästötavoitteet ja biodieselpajat. Ilmastotyötä pitäisi tehdä yli rajojen – niinhän yritykset ja ilmastonmuutoskin toimivat.

"Kansainvälinen sopiminen on vaikeaa, mutta ilmastonmuutosta ei voida hallita paikallisesti. Sitä ei voi tehdä kysymällä, suostuvatko kaikki, vaan päättämällä, että hiilipäästöt laitetaan lailla kuntoon."

Pientä toivoa sopimista kohtaan tuo Kiina ja Yhdysvaltain presidentinvaihdos.

Enemmän kuin bioenergiaan Anttonen uskoo nykyisin ilmasta, vedestä, auringosta ja tuulesta saatavaan muodosta toiseen muunneltavaan energiaan.

Hiilipörssi toimisi niin, että yrityksille asetetaan velvoite vähentää päästöjä ja annetaan mahdollisuus toteuttaa rakentamalla uusiutuvaa energiaa tai istuttamalla vaikka metsää. Anttonen itse valmistautuu myymään fossiilista polttoainetta siten, että tankkaaja voi osoittaa pikkusumman ja netistä paikan, jossa "lyödään taimi maahan". Saharan kokeilun seurauksena alueeksi on valikoitunut Aasia, missä ST1:n istutukset voivat alkaa jo tänä vuonna.

Omaa metsää ei Anttosella ole, vaikka voisi ostaa omaisuudellaan joka 60. metsähehtaarin Suomesta. Hän hehkuttaa meikäläistä metsänhoitoa "todella hyväksi", kun metsiä ylläpidetään istuttamalla enemmän kuin kaadetaan ja meneillään on hyviä kehityshankkeita.

"Metsäosaamisella on globaalia kysyntää ja se on just hyvä esimerkki skaalautumisesta, jolla muutosta voidaan saada aikaan nopeastikin. Ilmastotieteilijät ovat sanoneet, että metsittäminen on välttämätön osa ilmastoratkaisua. Metsiä tarvitaan, ja paljon."

Anttosen ilmastoajattelun ajurina toimii luonto.

"Maapallolle tulee joka 15. vuosi miljardi tallaajaa lisää, siinä on yhdeksän nollaa. Se tarkoittaa isoa luonnonvarojen tarvetta, liikaväestöstä johtuvien vaikutusten korjaamista ja sitä, että perinteistä talouskasvua ei ole enää mahdollista saavuttaa. Ei maapallo tuhoudu, luonto on aina pärjännyt ja dinosaurusten tilalle tullut uutta. Mutta voi tulla surullinen ajanjakso, joka voidaan vielä välttää."

"Ilmastonmuutoksen hillintä ja hallinta tarkoittaa sitä, että elintasomme laskee. On harhaanjohtava kuva, että olisi joku vihreä kasvu eli että nykyinen talouskasvu jatkuisi mutta kestävämmin. Se on utopiaa."

"Talouselämän edustajat ja poliitikot kertovat, että syntyy vihreää kasvua ja kaikkea hyvää ja samaan aikaan voidaan siirtyä fossiilisesta maailmasta uusiutuvan. Mutta tämä perustuu tietynlaiseen epärehellisyyteen koko juttu. En ole huomannut, että ihmiset olisivat valmiita tinkimään yhtään mistään."

Hänestä kaikilla on oikeus pyrkiä parempaan elintasoon, mutta itse kolmen lapsen isä näkisi hyvänä vaihtoehtona vapaaehtoiselle lapsettomuudelle vaikka ulkomailta adoptoinnin.

Utopiaa on myös, että asia ratkeaisi 20–30 vuodessa. "Tämä on sellainen 50–100 vuoden projekti. Ihmisten määrä tulee ilmaston lämpenemisen kautta väkisinkin pienenemään, se on luonnon oma mekanismi säädellä ihmisten määrää."

Kehitys avaa suotuisia näkymiä suomalaiselle maataloudelle, Anttonen uskoo.

"Nyt eletään vaikeita aikoja vielä jokunen vuosi, mutta kun sen yli jaksetaan mennä, puhdas ruoka tulee olemaan hyvässä huudossa ja hyvin hoidetut maatilat ihan kelpo elinkeino. Meillä on 15 vuoden kuluttua taas miljardi uutta suuta ruokittavana."

Anttonen uskoo hajautettuun energiantuotantoon, koska raaka-aineita ei kannata kuljettaa. Hän ajattelee, että jatkossa karjatilat voivat muuttaa lantaa lannoitteiksi ja biokaasuksi ja käyttää sitä omaan ja tilan lähistöllä käyvien ajoneuvojen ja työkoneiden tankkaukseen.

"Laajaan kaasukäyttöisten henkilöautojen määrään en usko ollenkaan, koska niitä ei valmisteta."

Nykyisin kaasuautoja valmistavat Fiat- ja Volkswagen-konsernit, mutta vain jälkimmäisen edustamia merkkejä tuodaan Suomeen.

Juttua korjattu 25.1.2021 kello 10:48 lisäämällä virke: "Nykyisin kaasuautoja valmistavat Fiat- ja Volkswagen-konsernit, mutta vain jälkimmäisen edustamia merkkejä tuodaan Suomeen."

Lue myös:

Miljardööri Anttonen arvioi sijoittamista juuri nyt: "Todella hankalaa"

Urheilun suurtukija uskoo arvokisamitaleihin, mutta ei ilman kovaa työtä – hänen mielestään chillailu vaarantaa myös koko Suomen kilpailukyvyn: "Meillä pitäisi olla kunnianhimoisempi asenne"

Lue lisää

Urheilun suurtukija uskoo arvokisamitaleihin, mutta ei ilman kovaa työtä – hänen mielestään chillailu vaarantaa myös koko Suomen kilpailukyvyn: "Meillä pitäisi olla kunnianhimoisempi asenne"

Metsät, ruoka ja kehitys

ST1 koettaa palauttaa metsää ja peltoa Pohjois-Afrikan aavikoille – merivedestä kasteluvettä aurinkoenergialla

Nyt löytyi vihreitä ja maaseudulla asuvia yhdistävä asia: Enemmistö tukee korvausta hiilinielujen lisäämisestä