Talous

Elinkeinoministeri esittää turpeen verottomuuden ja turvavarastoinnin laajentamista – perusteena huoltovarmuus

Turpeen turvavarasto tulisi nykyistä pienemmille tuottajille. Nuorten metsien kunnostukseen lisättäisiin määrärahaa.
Juha Harju
Ministeri Mika Lintilä esittää turpeen huoltovarmuuden parantamista muun muassa turvevarastoja laajentamalla ja nostamalla varastointimaksuja. Turvetta kipattiin viime viikolla Seinäjoen Voiman voimalaitokselle.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) parantaisi kotimaisen energian huoltovarmuutta kolmiosaisella esityksellä.

Energiaturvetta käyttävien laitosten verottomuutta tulisi laajentaa erityisellä suojaosalla, energiaturpeen turvavarastointikorvausta pitäisi nostaa ja turvavaraston perustamisen tulisi olla mahdollista nykyistä pienemmille yrityksille. Lisäksi nuoren metsän kunnostukseen tulisi lisää rahaa.

Ministerin mukaan turpeen energiakäytön hallitsematon väheneminen uhkaa huoltovarmuutta ja voi ajaa lämpölaitoksia ennenaikaisiin investointeihin.

Turpeen käytön suojaosa tarkoittaisi, että osasta turvetta ei perittäisi lainkaan energiaveroa. Nykyisin alle 5 000 megawattituntia vuodessa tuottavilta laitoksilta ei peritä veroa, mutta ylittäviltä peritään energiavero kokonaisuudessaan.

Suojaosasta ei veroa perittäisi miltään laitokselta, vaikka suojaosa ylittyisi.

Turveala on esittänyt, että suojaosan tulisi olla 10 000 megawattituntia vuodessa.

"Suojaosa antaisi energiayhtiöille aikaa suunnitella hallitusti investointeja ja hillitsisi lämmityskustannusten nousua", Lintilä perustelee.

Turvetta käytetään usein seospolttoaineena, jonka ansiosta muu biomassa palaa paremmin. Monet kattilat vaativat myös teknisesti turpeen käyttöä, joten turpeesta luopuminen vaatii uusien laitteiden hankintaa.

"Nopeat korvaavat investoinnit esimerkiksi puunpolttoon ovat pois uuden teknologian käyttöönotosta", Lintilä muistuttaa.

Energiaturpeen turvavaraston voi perustaa nykyisin vain vähintään 100 000 megawattituntia polttoturvetta toimittava tuottaja. Tällaisia tuottajia on Suomessa tiettävästi vain kuusi.

"Varastoinnin korvaustaso ei ole tällä hetkellä riittävä tarpeeksi suuren varaston ylläpitämiseksi."

Turvavarastoja ylläpidetään polttoturpeen saatavuuden varmistamiseksi ja niistä vastaa Huoltovarmuuskeskus.

"Huoltovarmuuden turvaamiseksi on harkittava myös turvetuotantoalueiden reservin perustamista. Tällöin tarpeellista määrää tuotantoalueita ylläpidettäisiin tuotantokunnossa korvausta vastaan."

Toimenpiteet ovat Lintilän mukaan tarpeen, koska turpeen energiakäyttö alenee ennakoitua nopeammin.

"Hallitusohjelman mukaan muutoksen on tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, että se ei vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Nyt näin ei ole tapahtumassa, joten tarvitaan korjaavia toimia."

"Toimet eivät lisää turpeen käyttöä, vaan hillitsevät käynnissä olevaa hallitsematonta pudotusta", Lintilä korostaa.

Ministerin mukaan lämmitysenergian turvaamiseksi lähivuosina tarvitaan panostuksia myös metsähakkeen tuotantoon.

"Erityisen tärkeää on nuorten metsien hoitaminen ajallaan sekä tehtaiden ja sahojen sivuvirrat."

Lintilä on esittämässä lisärahaa nuoren metsän kunnostukseen. Tuen tasoa ei nostettaisi, vain määrää. Hoitohehtaareita tulisi lisää esimerkiksi metsäkeskusten kampanjointia lisäämällä.

Jatkossa nuoren metsän kunnostuksesta ollaan metsien kestävyystyöryhmän mukaan luopumassa ja siirrytään tukemaan taimikonhoitoa. Siten nuoren metsän kunnostukseen tulisi parin vuoden tehokuuri ennen uudistusta.

Lue lisää

Yritysbarometri: 40 prosentilla pk-yrityksistä suhdannetilanne on heikompi kuin vuosi sitten

Sähkölaki eduskuntaan – yhtiöiden sallittu tuotto alenee 40 prosenttia

Alueellinen kuljetustuki sai jatkoa vuoteen 2022 – "Erittäin tärkeä asia pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa"

Politiikan vuotta ravistivat rikokset, ministeriero ja murhayritys – muistatko vielä nämä koronan varjoon jääneet kohut?