Talous

EK alentaisi arvonlisäveroa osana kriisitoimia – järjestö vaatii nopeita täsmätoimia sulkutoimien kohteeksi joutuville toimialoille

EK:n mielestä nyt tarvitaan kustannustuen neljäs rahoituskierros ja takautuvaa tappiontasausta.
Emmi Korhonen
Akuuteinta on täsmätuki toimialoille, jotka ovat sulkutoimien kohteena maaliskuun 8. päivä lähtien, sanoi EK:n pk-johtaja Petri Vuorio STT:lle.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää kriisitoimia, joilla lievennettäisiin koronan aiheuttaman sulkutilan iskua pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. EK:n mukaan avainasemassa on, että tuet kohdistetaan oikein niitä erityisesti tarvitseville elinkelpoisille pk-työnantajille.

"Kaikkein akuutein asia on täsmätuki niille toimialoille, jotka ovat sulkutoimien kohteena maaliskuun 8. päivä lähtien. Kun joudutaan liiketoiminta sulkemaan, kiinteät kulut jatkavat juoksemistaan", kertoi EK:n pk-johtaja Petri Vuorio STT:lle.

Hänen mukaansa kyse on myös palkkakustannuksista, koska nopeutettu yt-menettely on päättynyt viime vuoden lopussa.

Kiireellisimpiä täsmätukia tarvitsevia toimialoja ovat matkailu- ja ravintolatoiminnan ohella muun muassa tapahtumajärjestäjät. Ne tarvitsevat rahoituskriteereiltään räätälöityjä tukiohjelmia. EK esittää ravintolayrittäjille ja muille sulkutoimien kohteena oleville yrityksille tukea, joka kattaisi enimmillään sata prosenttia sulkutilan aikaisista kiinteistä joustamattomista kustannuksista.

Toinen EK:n ehdotus on, että yritysten kustannustuen kolmatta rahoituskierrosta on aikaistettava siten, että haku saadaan avattua maaliskuun aikana. Perjantaina päättyi rahoituskierros kaksi. Varatusta rahoituksesta jäi käyttämättä 400 miljoonaa euroa.

EK:n mukaan liikevaihdon laskukriteeri tulee alentaa 20 prosenttiin ja kiinteiden kustannusten omavastuuta on laskettava.

"Näyttää jo selvältä, että tarvitaan myös kustannustuki neljää", Vuorio sanoo.

Merkittäviä tappioita kärsineiden suurimpien työnantajayritysten kohdalla tulee EK:n mukaan harkita erillistä tukiohjelmaa, jossa olisi tarvittaessa mahdollisuus kustannustukea korkeampiin tukisummiin.

Kolmanneksi EK:n viisikohtaisessa ohjelmassa ehdotetaan myös määräaikaista alennusta arvonlisäveroon niin, että 10 ja 14 prosentin verokannat laskettaisiin 5 prosenttiin siinä vaiheessa, kun yritystoiminta taas avautuu.

Järjestö esittää myös takautuvaa tappiontasausta siten, että yritys voisi saada vuonna 2021 veronpalautusta vuoden 2020 tappioidensa perusteella. Vastaava järjestelmä on jo käytössä Norjassa.

"Lähtökohta on, että hyvitetään tappioita välittömästi eikä tulevina vuosina kuten tavallisesti", Vuorio sanoo.

Kyse olisi siten ennemminkin "lainasta" yrityksille kuin lopullinen veronhuojennus.

EK:n mukaan nyt on jo syytä alkaa suunnitella ja ottaa käyttöön jälleenrakennusvaiheen ei-tukimuotoisia työkaluja. Esimerkiksi Teollisuussijoituksen jo tarjoamien pääomalainojen kaltaisia työkaluja on lisättävä kriisistä nousevien yritysten taseiden vahvistamiseen.

Vuorio painottaa, että on erittäin tärkeätä saada käyttöön Finnveran pienemmille vientiyrityksille suunnatut ostajaluotot. Pk-yritykset saisivat näin rahoitusta asiakkailleen

"Ne ovat käytössä jo keskeisissä verrokkimaissamme", Vuorio huomauttaa.

Hänen mukaansa tällaiset keinot ovat keskeisiä, kun vientikysyntä lähtee vetämään. Hän muistuttaa, että suomalaisten vientiyritysten määrä oli viime kesänä pudonnut 5  000:lla 23  000:sta 18  000:een koronakriisin ensimmäisten kuukausien aikana.

"Meidän pitäisi saada pk-yritykset mukaan viennin vetoon. Instrumentit ovat hyvin tärkeitä. Ne eivät ole tukimuotoisia, vaan vastikkeellista rahoitusta", Vuorio sanoo.

Hänen mukaansa rahoituksen puute saattaa johtaa jopa kaupan häviämiseen.

Lue lisää

EU kaivaa hautaansa

Asiakas ratkaisee yrityksen kohtalon

Koronan toinen aalto iskee nyt päin yrityksiä – luvassa lisää lomautuksia ja irtisanomisia, EK:n kysely kertoo

PK-yrityksille enteillään vaikeuksia ensi vuodelle: Investointilama vie koronakuoppaan – Pohjois-Suomen yrittäjillä nyt vaikein tilanne